KSMPaimio

Parantolaa ei saa sulkea vierailijoilta

Jos Suomessa tai maailmalla tekisi kyselyn, mitä tulee mieleen sanasta Paimio, vastaus olisi itsestään selvä. Parantola, nykyinen sairaala.

Myös Wikipediassa Paimion kohdalla mainitaan nähtävyyksistä ensimmäisenä sairaala, vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Alvar Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyö, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi, ja joka on nimetty myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Niin ikään Paimion kaupungin kotisivuilla kerrotaan paikkakunnan kulttuurielämästä tälläkin hetkellä mm. että ”Paimiossa voi tutustua myös kansainvälisesti tunnettuun funktionalismin helmeen, Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan.”

Voi ja voi. Näihin asti siihen on voinut tutustua helposti. Kesäkaudella opastetuille kierroksille on päässyt joka päivä kello 10 ja 14, ilman ennakkoilmoittautumistakin, ja talvikaudella tilauksesta.

Paimion parantolan arkkitehtuuri on vetänyt etenkin ulkomaalaisia vierailijoita, monet heistä arkkitehteja. Erityisesti japanilaiset ovat Aallon ihailijoita. Vähemmän kierroksilla lienee käynyt peruspaimiolaisia. Yllättävän moni paimiolainen tunnustaa, ettei ole koskaan käynyt sairaalan opastetuilla kierroksilla.

Kun Tyks taannoin alkoi keskittää toimintojaan aluesairaaloistaan Turkuun, Paimion sairaalan tyhjeneminen tuntui surulliselta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiön saaminen viime keväänä sairaalaan vuokralaiseksi olikin lottovoitto niin rakennuksen omistavalle Tyksille kuin Paimion kaupungillekin. Saatiin taloon toimintaa ja uutta elämää.

Ikävää kuitenkin on, että opastukset ja vierailut sairaalassa ovat käyneet hankaliksi, vaikka MLL lupasi tullessaan, että sairaalaa ei suljeta sen arkkitehtuurista kiinnostuneiden käynneiltä. Kuitenkin, opastuksia voidaan järjestää nyt ainoastaan tilauksesta, ja kun kierrokselle pääsi ennen viidellä eurolla per pää niin nyt minimiopastushinta on 50 euroa, olipa sitten ”ryhmän” koko vaikka vain yksi henkilö.

Harmillista turisteille. Ja on ”parantolalla” toki merkitystä paikkakuntalaisillekin. Vaikka ei olisi tullut koskaan kierreltyä sisällä rakennuksessa, niin monen paimiolaisen tiedossa ja muistissa ja valokuvissa on, kuinka omat isoisät rakensivat tätä funktionalismin helmeä konkreettisesti omin käsin. Mahtoivat he tosin ihmetellä, mitä tässä oikein rakennetaan, kun muistaa millaisia rakennuksia Suomen maaseudulle 1920–1930-lukujen taitteessa tavallisesti rakennettiin.





Sää
Vastuullinen journalismi
Plus-tilaus
Vitsit vähissä?
Tutustu ja ihastu
SPM –
Digilehti

Kunnallislehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8, 10 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Lue Kunnallislehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Arkistot

Muualla