Lyökö lukiouudistus itseään korvalle?

1

Lukiouudistusten tavoitteena on tuottaa aiempaa laadukkaampaa ja tasa-arvoisempaa lukio-opetusta. Moni uudistuksen tavoitteista on realistinen ja kannustettava, mutta prosessissa on myös ihmetystä herättäviä piirteitä.
Merkilliseltä kuulostaa esimerkiksi yhtälö, jossa laatua aiotaan parantaa lakkauttamalla pieniä lukioita ja keskittämällä opetus isoihin yksiköihin, mutta silti opetuksesta halutaan maantieteellisesti aiempaa tasa-arvoisempaa. Käytännössä pieniä lukioita on kuitenkin alueilla, joissa on pitkät maantieteelliset etäisyydet suuriin yksiköihin. Näyttäisi siltä, että tältä osin lukiouudistus on lyömässä itseään korvalle.
Itse olin keskiviikko-illalla vanhempainillassa lukiossa, jossa oma jälkikasvuni on todennäköisesti aloittamassa ensi syksynä aherruksen. Olen tiennyt jo kauan, että sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat tulossa ja opetusteknologia muuttuu, mutta lukion penkillä istuessani havahduin ensimmäistä kertaa siihen, miten valtavan teknologisen mullistuksen keskellä juuri lukio juuri nyt on.
Käsityksemme siitä, miten opiskellaan ja mitä lukion käyminen tarkoittaa arjessa ja käytännössä, on muuttumassa täysin. Lukiot ovat teknologisen mullistuksen keskellä avainasemassa, sillä niiden tehtävänä ei ole suoltaa ulos vain yhteiskuntakelpoisia kansalaisia vaan nuoria aikuisia, jotka päätyvät koulutettuihin töihin ja jotka tulevat kehittämään yhteiskuntaa: kansalaisia, joiden on aavistettava teknologiset muutokset jo edeltä. Onko järkevää, että tietoteknisen vallankumouksen valtavan ja resursseja sitovan työn keskellä ajetaan läpi myös muita mittavia ja monimutkaisia muutoksia? Tavoitellaanko lukiouudistuksessa liikaa, niin että se tukehtuu omaan mahdottomuuteensa?
Yksi keskeinen uudistuksen tavoite on myös vähentää keskeyttämisiä. Tavoitteena on saada 90% lukion aloittaneista käymään opinahjonsa loppuun. On hatunnoston arvoista tukea opiskelijoita, joiden opinnot takkuilevat ja kompastelevat, mutta kolikolla on toinenkin puoli.
Yliopistoissa on valitettu korkeakoulutuksen lukioistumisesta. Kun yhä suurempi osuus ikäluokasta runnotaan lukion läpi, lakin saaneiden tietotaso on yliopistoväen kokemuksen mukaan vuosi vuodelta huonontunut. Yliopisto on joutunut paikkaamaan lukioiden työtä ja vastaamaan yleissivistävästä koulutuksesta.
Ei ole järkevää tuhrata sekä nuorten elämää että valtion rahoja rimaa-hipoen-tehtyihin lukio-opintoihin. Monen nuoren oikea osoite olisi ammatillinen koulutus tai niinkin vallankumouksellinen asia kuin työelämä. Valkolakin saaminen on itseisarvo sinänsä, mutta yhteiskunnan on syytä suunnata resurssinsa niin, että nuoret löytäisivät itselleen sopivimman eivätkä komeimmalta kuulostavan opintopolun.

Jukka J. Sahlgren

Tämä on sama kommentti artikkeliin kuin aiemmin tänään (10.12.) postittamani. Olen vain parantanut muutaman harmillisen tekstinkäsittelyvirheen. Jos julkaisette kommentin, toivon, että verkkolehteen pääty korjattu versio. – – – Muutama kommentti siinä järjestyksessä, kun asiat artikkelissa esiintyivät: Alkuperäisen lukiouudistuksen tavoitteena oli lisätä valinnaisuutta mutta lisätä samalla yhteisöllisyyttä ja vähentää opintojen sirpaleisuutta varmistaen kaikille myös riittävän yleissivistyksen (lukion lakisääteinen päätehtävä). Tämä uudistus typistyi prosessin kummallisuuksien takia lähinnä pelkäksi näennäiseksi tuntijakouudistukseksi (Valtioneuvoston asetus 13.11.2014). Nyt ajankohtaiset puheet pienten lukioiden lakkauttamisesta eivät sinänsä ole osa varsinaista alkuperäistä lukiouudistusta vaan yleisen säästöpolitiikan mahdollinen seuraus. Mikäli lukiouudistus olisi tehty toisin, olisi se voinut johtaa tilanteeseen, jossa… Lue lisää »