Hyvä ja halpa – keltaista riistanauhaa säikkyy sekä peura että autoilija

0
Tero Uoti (vas.) ja Teppo Laaksonen vetävät riistanauhaa Kustavintiellä. Keltaista nauhaa vedetään pahimpiin hirvieläinkolaripaikkoihin. Peura pelästyy tuulessa väpättävää nauhaa ja muuttaa reittiään. Myös autoilijan on syytä hiljentää riistanauhan kohdalla.

Keltainen riistanauha vilkkuu puskien välistä. Nauha katkaisee valkohäntäpeuralta suoran reitin maantielle ja varoittaa samalla autoilijaa mahdollisesta peuravaarasta.
Nauha kerää kiitosta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Sitä käytetään lähes jokaisen alueella, ja vaikutukset ovat pääsääntöisesti hyviä.
– Saan selkeitä viestejä maakunnasta, että riistanauha-alueilla on hirvieläinvahinkoja vähemmän, sanoo Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Kaikkia hirvieläinkolareita karkotenauhalla ei voida välttää, mutta halpa rulla maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos muutamakin kolari jää tapahtumatta.
– Muutamalla tuhannella eurolla saa valtavan kasan riistanauhaa. Käytännössä se ei maksa mitään. Jos sillä saa pelastettua, että yksikin auto välttää lunastukseen menemisen, voi säästää jo kymmeniä tuhansia euroja, laskee Hermansson.
Kokonaisuudessaan peurakolarimäärät ovat nousussa nauhoista huolimatta. Maakunnan riistanhoitoyhdistysten yleinen näkemys on, että ilman nauhoja kolareita olisi vielä enemmän.

 

PAIMION seutu on harvinainen poikkeus maakunnan hirvieläintilastoissa, kolarimäärä on pieni verrattuna moneen muuhun samankokoiseen alueeseen. Viime vuonna Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella sattui 87 hirvieläinkolaria.
Yhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö kertoo, että kauriskanta on lisääntynyt seudulla parin viime vuoden aikana.
– Kauris on kolarialtis eläin. Se näkyy tilastoissa.
Nykyään metsästäjät merkitsevät hirvieläinkolarit, tapauksen eläimet ja paikat Riista-sovellukseen. Tämä tarkoittaa Perkkiön mukaan sitä, että tilastotiedot ovat tarkentuneet esimerkiksi eläintunnistuksen osalta, kun tilastoivaksi tahoksi on vaihtunut metsästäjä poliisin sijaan.
Viime vuoden 87 kolarista noin puolet oli valkohäntäpeurakolareita. Hirven kanssa autoilijat osuivat 7 kertaa. Loppu on kauriskolareita.

Paimionjoen laakso moottoritiellä on paikka, jossa riistanauhasta voisi olla hyötyä.
– Alueella on riista-aita poikki, mutta peltoaukealla riistanauhaa on vaikea laittaa maastoon, sanoo Perkkiö.
Riistanhoitoyhdistyksellä on hyvin tiedossa, että laakso on kolariherkkä alue. Hirvieläimet tulevat sinne Paraisten ja Piikkiön suunnalta.
– Siinä on sattunut jokunen hirvikolarikin, mutta kauriskolareita on ollut aika paljon.
Perkkiön mukaan kolarit ajoittuvat myös kesäaikaan, jolloin on paljon liikennettä.

Sauvo–Kemiötiellä on kokeiltu riistanauhaa vuosia sitten. Kokemukset eivät olleet erityisen hyviä.
– Emme saaneet oikein nauhoja pysymään paikoillaan. Lisäksi nauhat siirsivät helposti kolaripaikan nauhan viereen.

 

VARSINAIS-SUOMESSA on levitetty viime syksystä lähtien riistanauhaa tehostetusti teiden varsille peurakannan kasvun vuoksi.
Riistakeskuksen Jörgen Hermansson muistuttaa, että karkotenauhan vaikutuksen suora mittaaminen on vaikeaa. Alueiden hirvi- ja peurakanta vaihtelee, myös liikenne, hakkuut ja peltokasvit vaikuttavat kannan liikkeisiin ja mahdollisiin kolareihin.
– Yksittäisellä paikalla hirvieläinkolareiden määrä on aina pieni. Jos viime vuonna jollain tietyllä osuudella sattui neljä peurakolaria ja tänä vuonna kolme, on vaikea sanoa, johtuuko vaikutus riistanauhasta, muotoilee Hermansson.
Hän muistuttaa, että kolariherkillä alueilla usein myös metsästetään tehostetusti.

 

KEVÄÄN ja alkukesän kolaritilastoista voidaan päätellä, että peuroja on Varsinais-Suomessa enemmän kuin ennen. Riistakeskuksen mukaan viime vuoden 13 000 peuran saalis ei riittänyt vähentämään kantaa. Jörgen Hermansson arvioi, että vähennykseen tarvitaan noin 15 000 peuran kaato.
Viime syksynä Varsinais-Suomen Ely-keskus lahjoitti lavallisen riistanauhaa riistakeskukselle, joka jakoi sen eteenpäin riistanhoitoyhdistyksille. Tämän jälkeen riistakeskus on hankkinut nauhaa ja turvautunut jälleen paikallisiin metsästäjiin, jotka ovat asentaneet nauhat teiden varsille.
– Tärkeintä tässä oli se, että paikallinen tienhoitoviranomainen suhtautuu niin positiivisesti nauhan laittamiseen. He näkevät, että hyötysuhde on niin suuri, kommentoi Hermansson.

Riistanhoitopiirin viimeisin tilaus oli 160 rullaa, joissa jokaisessa on 300 metriä nauhaa. Tästä satsista nauhaa riittää siis noin 50 kilometrille.
– Peura huomaa, että jokin väpättää metsässä. Eläin on laiska ja väistää varmuuden vuoksi, kuvailee Hermansson.
– Osa ei reagoi nauhaan ja muut lähtevät ehkä myöhemmin seuraamaan tätä rohkeaa yksilöä. Mutta, jos joka toinen tai joka kolmas eläin väistää, siitä syntyy jo nauhan vaikutus.
Hermanssonin mukaan pahoja kolaripaikkoja ovat tieosuudet, joissa metsä on lähellä kummallakin puolella tietä.
Nauhan avulla eläintä yritetään ohjata avoimemmasta paikasta tien yli. Näin autoilija todennäköisesti huomaa peuran helpommin.

 

Riistanauhasta sanottua

  • Yhden kolarin hinnalla saa paljon keltaista nauhaa. Pöytyän riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Hannu Aalto.
  • Totuus on tietysti se, että nauhat siirtävät ongelman jonnekin muualle. Mutta siellä on toivottavasti parempi näkyvyys. Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen.
  • Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö.
  • Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää. Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.

 

Valkohäntäpeurat kirmailevat valtatien läheisyydessä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

 

Syyskuun peurasaalis nousi kaksinkertaiseksi

Syksyn peurajahti on alkanut Varsinais-Suomessa vauhdikkaasti. Maakunnassa on ammuttu syyskuussa yli 1 800 valkohäntäpeuraa, kun vuosi sitten luku jäi alle 800:n.
Laki sallii toista vuotta peräkkäin peurajahdin kyttäämällä syyskuussa. Maakunnan riistakeskus on kehottanut alueen metsästysseuroja käyttämään mahdollisuutta hyväksi, sillä alueella pitäisi kaataa peuroja selvästi viime vuotta enemmän.

Syyskuun kyttäysjahti on alkanut lupaavasti myös Peimarissa. Paimionlahden alueella eläimiä kaadettiin 41, kun vuotta aiemmin määrä oli 14.

 

Riistanauhakuvat: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Video: Johanna Käkönen ja Juha Paju, Turun Sanomat.