Hoiva nikertyy rahapulaan

0

Uutisoinnin valossa olemme kaikki huolissamme siitä, miten ikäihmisten hoitoa toteutetaan niin tässä lähellä kuin sitten yleensäkin. Monilla on lähipiirissä kokemusta sekä julkisesta että yksityisestä vanhustenhoidosta laitoksissa. Sen lisäksi useilla on kokemusta ikäihmisestä, joka tarvitsisi kipeästi sen ympärivuorokautisen hoivapaikan muttei saa. Vanhustenhuollon ehkä jopa isoin ongelma muhii kodeissa, joissa kotiin tuotavien palvelujen, läheisten ja naapurien avulla selviytyy tänäänkin moni todella huonokuntoinen vanhus, jolle oikeampi paikka olisi ympärivuorokautinen hoivayksikkö.
Tämän ja viime viikon uutiset hoiva-alan ongelmista ovat synnyttäneet sellaisen huonojen uutisten tulvan, jossa julkitulleet epäkohdat ovat seuranneet toinen toistaan. Tähän puolueet ja poliitikot ovat tuoneet oman vihreän-, punaisen- ja sinisenkukertavan – ja mitä näitä muita värejä onkaan – värityksen.
Kokonaiskuvaa on vaikea saada. Paimion hoitokoti Viljaskan osalta näyttää nyt siltä, että henkilöresurssit on vedetty liian piukille. Vastaavia viestejä kuuluu Kaarinassa, Turussa ja eri puolilla maakuntaa ja maata. Hämmennys, kiukku ja voimakkaat näkemykset ovat ymmärrettäviä henkilöiltä, jotka ovat tavalla tai toisella asianosaisia. Siis vanhuksia ja omaisia, tai sitten hoitajia, jotka ovat työssään kokeneet painetta ja ongelmia. Ilmitulleissa epäkohdissa näkyy, että valvonta ontuu vaikka valvovia tahoja on useita.
Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että yksityisten ja julkisten palvelujen väliin voisi vetää tiukan rajan. On hyviä ja on huonoja yksiköitä. Viranomaisille, kunnille ja ylipäätään alalla toimijoille on asetettava tiukempi kontrolli. Sekin kuulostaa erikoiselta, että hoiva-alan isojen ammattiliittojen jäseninä olevia työntekijöitä on uhkailuin vaiennettu. Eikö ammattiliittoon kuuluta juuri siksi, että sieltä löytyy tuki tarvittaessa?
Mutta kokonaiskuvan kannalta pitää varmaan ymmärtää myös se, että oli kyse sitten vanhusten, vammaisten tai vaikka lasten hoivapalveluista, niin kaikki kiertyy siihen, mihin kotikunnalla on varaa ja mitä kotikunnan päättäjät ovat palveluista päättäneet.
Tänä vuonna kuntien valtionosuudet vähenevät Kuntaliiton laskelmien mukaan noin 70 miljoonalla viime vuodesta. Se on noin 13 euroa suomalaista kohden.
Koko ajan puhutaan julkisten kustannusten sietämättömästä noususta ja että on pakko vähentää menoja. Sitten kukaan ei kuitenkaan suostu karsimaan tai luopumaan mistään.
Mistä ottaisit rahaa parempaan vanhustenhoitoon? Mistä ottaisit pois? Maksaisitko lisää veroja? Hoitaisitko vanhuksen kotonasi?
Taina Tukia

Jätä kommentti