Jokatalviset influenssat ja flunssat kiusaavat Paimion seudun väkeä. Tämän talven influenssa ei kuitenkaan oli kovin paha, ja potilaiden määrä ainakin Paimiossa on ollut tavanomainen.
Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita, joiden huiput osuvat talveen tai alkukevääseen. Yleensä on kysymys A- ja B-virusten aiheuttamasta taudista.
Johtava lääkäri Pekka Eskelinen Paimion Sauvon terveyskeskuksesta sanoo, että tämän talven epidemia alkoi varuskunnista muutama viikko sitten. Nyt päivystykset ovat täälläkin olleet aika kiireisiä.
Tähän aikaan, helmimaaliskuussa, se yleensä tulee.
Influenssa on taudinkuvaltaan rajumpi kuin flunssa eli tavallinen "räkätauti". Influenssaan kuuluu yleensä kuume, kurkkukipu, lihas- ja päänsärky, väsymys ja kuiva yskä.
Näistäkin selvitään Eskelisen mukaan yleensä kotikonstein ja oireenmukaisella yskä- ja kuumelääkityksellä. Ensimmäisinä influenssapäivinä on vältettävä rasitusta.
Jos ei kehity jälkitauteja, influenssa menee ohi itsestään 37 päivässä. Lääkäriin tulee hakeutua, jos kova kuume on jatkunut 45 päivää. Useimmiten lääkärille tullaan kuitenkin hakemaan sairaslomatodistusta.
Jälkitauteina voi esiintyä keuhkokuumetta, poskiontelon- ja korvatulehduksia. Pienillä lapsilla korvatulehdus voi tulla pienemmästäkin räkätaudista.
Influenssa on Eskelisen mukaan vaarallinen etenkin vanhuksille sekä sydän- ja keuhkosairaille.
Riskiryhmiin kuuluvat saivat syksyllä maksuttoman rokotuksen, joka antaa 7080-prosenttisen suojan. Riskiryhmiin kuuluvat mm. sydän- ja keuhkosairaat ja sokeritautipotilaat, munuaisten toimintavajausta sairastavat, immuunivajauspotilaat, kortisonihoitoa saavat ja pitkässä salisylaattihoidossa olevat lapset ja nuoret.
Muukin väestö on ottanut rokotuksia, jopa niin laajasti, että rokote loppui kesken Suomen apteekeista.
Influenssavirusten ominaisuudet muuttuvat vuodesta toiseen. Tämän vuoksi rokotteiden sisältämät viruskannat tarkistetaan vuosittain. Influenssarokote voi suojata vain influenssaviruksilta; yleinen "flunssarokote" se ei ole.