Tammikuun alusta asti sulana pidetty Soikan kenttä on ollut kovassa käytössä. Pelaajia riittää aamusta iltaan ja harjoittelevia joukkueita saapuu Paimioon kauempaakin.
Kuuma vesi on virrannut Paimion urheilupuiston kumihiekkatekonurmen alla tammikuun alusta saakka, ja sulana pidetty kenttä on ollut nyt reilun kuukauden kovassa käytössä. Mahdollisuus pelata talvellakin jalkapalloa täysimittaisella kentällä on houkutellut useita Turun seudun jalkapalloseuroja hankkimaan harjoitteluaikaa Soikan kentältä.
- Vakiovuoroja on mm. Naantalin VG-62:lla, Salon Vilppaalla, KaaPolla, LTU:lla, PiPSillä ja monella muullakin seuralla. Luonnollisesti myös PaiHan yhteistyökumppani SalPa harjoittelee kentällä kolmesti viikossa, kertoo Paimion kaupungin liikuntasihteeri Soini Santala.
Santalan mukaan kenttä on varattu maaliskuun loppuun saakka, päivittäin iltapäivästä myöhäiseen iltaan asti. Jonkin verran löytyy vapaata aikaa päivisin, ja tämä aika on annettu koulujen liikuntatuntien käyttöön.
Paimion Hakan puheenjohtajan Jari Tranbergin mukaan seurajohto ja talkoolaiset ovat uuteen kenttään erittäin tyytyväisiä.
- Kenttä on toiminut hyvin ja pysynyt sulana kovistakin pakkasista huolimatta.
Myös kentän käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä.
- Harjoittelemme täällä kolmesti viikossa, ja palaute pelaajiltamme on ollut pelkästään positiivista, Salon Palloilijoiden jalkapallotoimenjohtaja Petri Jakonen sanoo.
- Jos olisin tiennyt että Paimioon tehdään tällainen kenttä, en olisi vielä lopettanut omaa pelaajauraani, Jakonen nauraa.
Jakosen mukaan kentän etu on lähinnä sen pehmeys muihin tekonurmiin verrattuna.
- Kenttä on parempi jaloille, eikä loukkaantumisia tapahdu niin herkästi.
- Täytyy kuitenkin muistaa, ettei tekonurmi koskaan korvaa aitoa nurmea. Silti tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin harjoitella jossakin liikuntasalissa, Jakonen toteaa.
Jari Tranbergin mukaan kentän lämmittämisestä syntyneet kustannukset saadaan peitettyä harjoitusvuoroista kertyvillä maksuilla. Voittoa ei PaiHa kentän ylläpidosta kuitenkaan saa.
- Plusmiinusnolla-katteella mennään. Alunperinkään kenttää ei pystytetty taloudellinen voitto mielessä, vaan ennen kaikkea olosuhteiden parantumisen toivossa, Tranberg painottaa.
- PaiHa on tiettävästi ainoa seura Suomessa, joka vastaa itse kentän lämmityskustannuksista. Muualla kustannuksista huolehtivat kunnat.
Aivan itsestään ei kenttä kunnossa pysy. Esimerkiksi suurimmat lumet on käyttötauon jälkeen luotava pois. Talkootyöläisten lisäksi kentälle onkin palkattu kokopäivätoiminen hoitaja valtion työllistämisvaroilla. Uusi kentänhoitaja aloitti työnsä helmikuun alusta.
Alkutalvesta yhteistyösopimuksen allekirjoittaneet PaiHa ja SalPa ovat saaneet yhteistyönsä jo käytännössäkin pyörimään. Seurojen yhteinen, vuonna 84-85 syntyneiden kyky-ryhmä harjoittelee kolmesti viikossa, ja valmistautuu myöhemmin keväällä pidettävälle Saksan-leirille, jossa ryhmä kohtaa Baier MŸnchenin vastaavan ikäluokan joukkueen.
Myös valmentajien välinen yhteistyö on käynnistynyt, ja yhteisiä valmentajakurssejakin on jo järjestetty.Yhteistyön tuloksia on mahdollisuus tutkailla helmikuun lopulla, kun ykkösdivisioonaan noussut SalPa testaa Turun Palloseuran taidot ykköscupin ottelussa. Odotettavissa on kiihkeä ottelu, sillä SalPan ja TPS:n kohtaamista on seudulla odoteltu jo vuosikausia. Ottelun ainutlaatuisuudesta kertoo myös se, että Turun Kaapelitelevisio lähettää ottelun selostettuna kanavallaan.
Ykköscupin lisäksi kentällä pelataan kakkos- ja errea-cupia, sekä lukuisia harjoitusotteluita. Muun muassa Lappeenrannan Rakuunat kohtaa TPS:n maaliskuun alussa. Kiinnostus kumihiekkatekonurmea kohtaan on kasvanut myös Saimaan rannalla, sillä Lappeenrannan kaupunki kaavailee vastaavanlaista kenttää rakennettavaksi.
- Kaikkiaan kenttä on herättänyt suurta mielenkiintoa maan jalkapallopiireissä, Jari Tranberg myhäilee tyytyväisenä.