Paimion uuden torin ja liikekeskuksen tieltä väistyvä huoltoasematontti joudutaan puhdistamaan. Ympäristökeskuksen ylitarkastaja Esa Wihlman ei kuitenkaan pidä puhdistusoperaatio ongelmallisena.
Wihlmanin mukaan Paimion Shellin tontti on varsin keskinkertainen pilaantumistapaus niiden noin 150:n vastaavanlaisen lupapäätöksen joukossa, jotka ympäristökeskuksessa on tehty.
Puhdistaminen aiotaan Paimiossa tehdä massoja vaihtamalla, mikä on yksinkertainen ja lopputulokseltaan ennustettava tapa.
Shell on jättänyt ympäristökeskukselle ilmoituksen maaperän puhdistamisesta. Ympäristökeskus päättää puhdistusvaatimuksista, mutta päätös saadaan vasta muutamien viikkojen päästä.
Wihlman huomauttaa, että päätöksen viipyminen ei kuitenkaan estä tontin puhdistamisen aloittamista. Näin on itse asiassa jo tehtykin: Shell on jo siivouttanut tontista yhden kulman ja kuljettanut voimakkaasti likaantuneet maat asianomaiseen käsittelyyn Turkuun ja lievemmin likaantuneet massat Kaarinaan Lakarin maankaatopaikalle.
Paimion ympäristölautakuntakin on keskustellut tontin puhdistusoperaatiosta saatuaan ilmoituksen tiedokseen.
Meidän käsityksen mukaan pohjavesi ei ole vaarassa, kaavoitusinsinööri Outi Pekkala sanoo.
Shell on jo teettänyt maaperätutkimuksia helsinkiläisellä konsulttifirmalla ja otattanut näytteitä tontilta yhdestätoista paikasta. Niistä löytyi tavanomaisia aineita, jollaisia 60-luvulta asti toimineen huoltoaseman tontilta voi odottaa löytyvänkin, mutta ei pahoja yllätyksiä.
Likaantuneen alueen laajuus on noin 450 neliötä. Likaantuneiden massojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 750 irtokuutiota, josta voimakkaasti likaantuneita on noin 350 irtokuutiota.
Puhdistustyö aiotaan toteuttaa useammassa vaiheessa sitä mukaa kun tonttia rakennetaan. Nyt on jo puhdistettu yksi kulma, huoltamorakennus puretaan pois tulevana kesänä ja mittarikentälle on olemassa lupa vuoteen 2005 saakka, joskin rakennusyhtiö yrittää neuvotella kylmäaseman poistamista ehkä jo tämän vuoden lopulla.
Paimion ympäristölautakunta kiinnitti huomiota muun muassa tutkimusalueen riittävään laajuuteen. Läheinen rajaoja pitäisi tutkia, samoin öljyisten vesien mahdollinen kulkeutuminen naapuritonteille.
Onneksi tontilla on paksu, paksuimmillaan jopa kahdeksanmetrinen savipatja, Paimion ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sanoo.
Pohjavesi on suojassa syvällä savipatjan ja moreenikerroksen välissä. Saven päällä oleva kuiva kuorikerros on Shellin tontilla paksuimmillaan 2,5 metriä.
Maaperätutkimuksen mukaan pintakerroksen ja saven väliin on kertynyt ns. orsivettä, joka on öljyyntynyt. Savipatjan ansiosta se ei pääse pohjaveteen, mutta voi mahdollisesti liikkua sivusuunnassa.
Likaantunut orsivesi esitetään puhdistussuunnitelmassa ohjattavaksi öljynsuodatuksen läpi jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölautakunta haluaa varmistuksen siitä, että orsivesi ei pilaa puhdistamoprosessia.