Paimion muhkean yhteisöveropotin hupeneminen horjuttaa pahasti kaupungin taloutta. Tilanteen pelastaminen jää uuden luottamusmiesjoukon kontolle.
Vanha kaupunginhallitus totesi tilanteen surkeuden, mutta päätti lykätä aputoimet myöhemmäksi. Vuoden 1999 verotuksen varmistuminen merkitsi Paimion yhteisöverokertymän supistumista 23 miljoonaan markkaan odotetun 26 miljoonan sijasta, ja uusi jako-osuus pienensi myös vuodelle 2000 odotettua yhteisöveropottia pari miljoonaa ja vielä vuoden 2001 pottiakin 0,2 miljoonaa. Käytännössä Paimio joutuu tilittämään viime vuosien yhteisöveroja takaisin 5,2 miljoonan markan verran.
Kaupunginjohtaja Jouni Pärssisen mukaan valtuuston on päätettävä selviytymisstrategiasta maaliskuun paikkeilla. Nyt otettu "aikalisä" oli aiheellinen, koska tammikuun loppuun mennessä on luvattu tiedot sekä täysin lopullisista yhteisöveron jako-osuuksista että selvitysmies Pekkarisen työn tuloksista.
Paimio paneekin toivonsa valtiovallan lupauksiin ja Pekkarisen selvityksiin. Tämä ehdottanee muutoksia valtionosuuksiin ja niiden tasausjärjestelmään, minkä odotetaan merkitsevän hyviä uutisia Paimiolle.
Ehdotukset ovat tietysti vasta ehdotuksia ja vaativat vielä lainsäädäntömuutoksia, mutta ainakin saamme paremman kuvan omasta tilanteestamme, Pärssinen perustelee.
Paimion vajeessa puhutaan joka tapauksessa niin suurista summista, että niitä ei ratkaista millään juustohöylällä. Joudumme käymään läpi veroprosentit ja taksat samaan tapaan kuin Piikkiö teki.
Kaupungin vuosikate viime vuodelta jää negatiiviseksi. Sillä perusteella Paimio on hakemassa valtiolta harkinnanvaraista rahoitusavustusta, jollaista esimerkiksi Piikkiö, Lieto ja Perniö viimeksi saivat.
Kaupunginjohtaja ei käy ennakoimaan, puuttuvatko luottamusmiehet tässä tilanteessa myös investointisuunnitelmiin. Henkilökohtaisesti hän on sitä mieltä, että ainakin vanhainkodin saneeraus pitäisi toteuttaa suunnitelmien mukaan, koska hanke on jo "putkessa".
Kaupungin henkilöstön keskuudessa ikävät talousuutiset ovat jo herättäneet levottomuutta. Siihen on perusteensa, koska edellisissä taloustalkoissa 19911994 henkilöstöä saneerattiin ja lomarahoja leikattiin. Kaupunginjohtaja kuitenkin rauhoittelee, että silloiset toimenpiteet eivät ole tätä päivää.
Koko kansantalouden tilanne on nyt aivan toinen, joten tasapainotustoimienkin on pakko olla jotain muuta kuin laman aikaan. Toimintaa voidaan varmasti tehostaa, mutta henkilöstöä ei voida vähentää. Ennen vaalejahan kaikki valtuustoehdokkaatkin olivat sitä mieltä, että peruspalvelut on säilytettävä, Pärssinen muistuttaa.