Kunnallislehti 31.8.2002
   

Paavo Tyrväinen ottaa kaupunginjohtajuuden vastaan lokakuussa, mahdollisesti kuun puolessa välissä.

Paavosta Paimion pomo

Paimion kaupunginvaltuusto valitsi Paavo Tyrväisen yksimielisesti uudeksi kaupunginjohtajaksi. Tyrväinen aloittaa Paimiossa jo lokakuussa.

Paimion johtajavalinta sujui ennakko-odotusten mukaisesti, eli suopeasti myhäillen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Unto Teinilä luetteli valtuutetuille perusteita, joiden pohjalta kaupunginhallitus oli yksimielisesti esittämässä Tyrväisen valintaa.

- Hänellä on vahvaa kokemusta hallinnon ja talouden saralta, suhdetoiminnasta ja markkinoinnista, suhteita valtiovallan edustajiin, ja erityisen laajaa kokemusta seutuyhteistyöstä, luetteli Teinilä.

Hän nosti esille myös sen, että Liperistä tulevalla ehdokkaalla on kokemusta vastaavankokoisen organisaation vetämisestä kuin mitä Paimion kaupunki on.

- Tyrväinen on eloisa ja aktiivinen johtaja, kiteytti Teinilä, eikä asiaa kukaan lähtenyt kiistämään.

Poliittisesti sitoutumattoman Tyrväisen taakse Paimion eri puolueryhmien oli ilmeisen helppo ryhmittyä, eikä valinnan kannalta lienyt haitaksi myöskään se, että Paavo Tyrväinen on tunnettu liikunta- ja kulttuurimyönteisyydestään.

Tyrväinen oli kaupunginhallituksen yksimielinen ehdotus. Lähes yksituumainen oli valintaa pohjustanut työryhmäkin, jossa vain vihreillä oli vakavammin mielessä muitakin ehdokkaita.

Jo torstai-iltana Paavo Tyrväinen kertoi ilahtuneensa erityisesti valinnan yksimielisyydestä, ja pyrkivänsä aloittamaan työt mahdollisimman aikaisin lokakuussa. Hänellä on Liperistä kuukauden irtisanomisaika, mutta myös pitämättömiä lomia.

- Toisessa vaakakupissa tietenkin painaa, että odotuksiakin minulle varmasti
on. Tiedän että mikä siellä on odottamassa talouden suuntaan, elinkeinopolitiikan suuntaan, ja sitten myöskin kaupungin imagon suuntaan. Mutta sellaisen päättäjäjoukon kanssa, joka nyt on näin tyylikkäästi tämän valintaprosessin hoitanut, uskoisin onnistuvani, ja onhan siellä kokenut henkilökunta tukena.
   

Auringonkukat ovat tykänneet auringosta. Niilo Salon pisimmät kukat ovat yli nelimetrisiä.

Paimiossa kesään mahtui 32 hellepäivää
Aurinko paistoi mahtavasti

Paimion sääprofeetan Niilo Salon eli Nipan kirjanpidon mukaan auringonpaistetta on tänä kesänä riittänyt kaikille lomalaisille: aurinkoisia päiviä oli kesäkuussa 23, heinäkuussa 24 ja elokuussa peräti 27. Aurinkoiseksi lasketaan päivä, jona aurinko paistaa valtaosan ajasta. Sadekuuro tai parikin siihen mahtuu.

Nipan mittausten mukaan kesään mahtui yhteensä 32 hellepäivää eli päivää, jolloin elohopea kipusi yli 25 asteen hänen pihassaan Nauristiellä. Helteistä puolet oli nyt elokuussa, joka oli lisäksi lähes sateeton. Tämän kesän hellepäivistä 6 oli kesäkuussa, 10 heinäkuussa ja 16 elokuussa. Tämä päivä eli elokuun viimeinen päivä tuskin enää tilastoa muuttaa.

Kuluvana kesänä nimenomaan elokuu on poikkeuksellisen kuuma: Turussa elokuusta tulee keskilämmöltään tilastoitujen aikojen lämpimin. Vuosi sitten hellettä oli huomattavasti vähemmän: kesäkuussa oli 4, heinäkuussa 9 ja elokuussa 2 hellepäivää.

Lähin hyvä hellekesä löytyy viiden vuoden takaa. Vuonna 1997 hellepäiviä oli Paimion Nauristiellä yhteensä 27, mutta Turussa peräti 38, mikä oli tilastoitujen aikojen ennätys!

Ilmatieteen laitoksen Turun lentoaseman havaintoasemalla keskimääräinen hellepäivien määrä on ollut 13 vuosina 1961-1990.

Tänä vuonna kevät eli etenkin huhti- ja toukokuu olivat kuivia. Kesäkuukausien sateet, joita Nipan mittariin kertyi yhteensä 202 milliä, jakautuivat erittäin epätasaisesti. Kesäkuussa satoi vain 56 milliä, mistä valtaosa vasta kuun lopulla. Heinäkuun sademäärä oli sitten lähes peräti 137 milliä lähes kaksi kertaa keskiarvo.

Loppukesä oli taas äärimmäisen kuiva, sillä elokuun sademäärä oli vaivaiset 9 milliä ennen eilistä sadepäivää. Elokuun 1. päivä Nipan mittariin ripotteli 2 milliä, ja tämän viikon keskiviikon ukkoskuuro toi 7 milliä. Vuosi sitten kesäkuussa satoi 27 milliä, heinäkuussa 29 milliä ja elokuussa 71 milliä eli yhteensä 127 milliä.
     

Vaihtokerholainen Anna Boyle, Peltosen isäntäväkeä sekä kissanpennut.

4H-farmari Pohjois-Irlannista Sauvoon

Pohjois-Irlannissa asuva Anna Boyle sai viettää syntymäpäiviään hänelle ennen vieraassa paikassa, Suomessa. Anna on 20-vuotias IFYE-kerholainen. IFYE (International Four H Youth Exchange)on maailmanlaajuinen vaihto-ohjelma nuorille, missä kukin maa lähettää muutaman kerholaisen melko pitkäksi ajaksi tutustumaan vieraaseen maahan. Anna kuuluu omassa kotimaassaan Young farmers club -nimiseen kerhoon, mutta Suomessa yhdistelmä 4H vastaa samaa asiaa.

Anna on Suomen-vierailunsa aikana ehtinyt vierailla jo useassa kaupungissa eri puolilla maata, ja puolitoista kuukautta on kulunut nopeasti. Suurin osa ajasta on kulunut erilaisissa yhteisissä tapahtumissa, kuten 4H-leirillä Pieksämäellä muiden kansainvälisten kerholaisten kanssa aikaa viettäen. Anna on tehnyt paljon maatilanhoitoon liittyviä töitä Suomessa, mm. autellut kanafarmilla ja poiminut mansikoita. Siihen on myös hyvä syy:

- Meillä on maatila kotona lähellä Belfastia. Karjaa on noin 300 eläintä, joista 170 on lypsylehmiä. Lisäksi viljelemme paljon, sillä maamme on melko hedelmällisiä meren läheisyyden vuoksi, Anna kertoo.

Anna valitsi Suomen matkakohteekseen, koska ei tiennyt maasta juuri mitään. Muutamia valistavia sanoja hän kuitenkin sai ennen lähtöään:

- Minulle sanottiin, että suomalaiset ovat hyvin hiljaisia, ja varauduin siihen. Käsitykseni muuttui kuitenkin heti kun tulin Suomeen. Ihmiset täällä ovat hyvin ystävällisiä ja tunnen oloni hyvin tervetulleeksi, hymyilee Anna.

Kysyttäessä Suomesta parhaiten mieleenjääviä asioita, on vastaus yksinkertainen:

- Ehdottomasti ruoka. Suomessa on paljon hyviä ja erikoisia ruokia, kuten muikut, salmiakki, talkkuna ja viili, Anna luettelee.

Annan isäntäperheenä hänen viimeisten Suomessa vietettävien viikkojen ajan toimii Marja ja Santtu Peltolan perhe. Peltoloilla on Karunan Neitsaaressa tila, jossa harjoitetaan myös maatilamatkailua.
     

Sauvolaiset kyykkätaitajat taas mitaleilla

Suomen Kyykkäliiton SM-kisoista Porvoosta kiikutettiin taas Sauvoon mitaleita. Naisten veteraanisarjassa kokenut Leila Rokka otti jälleen mestaruuden.

Naisten mestaruussarjassa Terttu Parkkonen voitti hopeaa, ja hopeaa tuli myös naisten a-sarjassa pelanneelle Mirja Kiviniemelle. Saman sarjan pronssimitalin pokkasi Tuire Raitio.

Naisten b-sarjassa Tarja Rautio puolestaan ylsi hopealle.

Miehissä menestys oli myös taattua. Kenneth Finnholm voitti a-sarjassa hopeaa ja nuori lupaus Petri Rautio pelasi itsensä junioreissa pronssille.

SM-kisojen jälkeen menestystä on ehtinyt tulla myös Helsingissä järjestetyistä kuusiottelusta. Rauno Raitio oli miesten mestaruussarjan kakkonen, ja a-sarjassa Kenneth Finnholm samaten kakkonen. Naisten sarjan voitto tuli Leila Rokalle, hopea Eila Metsolalle ja pronssi Terttu Parkkoselle. Parikilpailussa Kenneth ja Erkki Kiviniemi ottivat voiton. Naispareista Merja Kiviniemi ja Eila Metsola sijoittuivat kahdeksansiksi.