Kunnallislehti 30.8.2003
   

Sadan euron opintosetelillä saa Paimion kansalaisopistossa maksettua neljän atk-kurssin maksut.

Opintosetelillä tukea atk-opintoihin

Ei ollut ruuhkaa Paimion sivistystoimistossa, kun siellä torstaina aloitettiin eläkeläisille tietotekniikkaopintoihin tarkoitettujen opintoseteleiden jako. Opetusministeriö on myöntänyt Paimiolle 20 kappaletta 100 euron opintoseteleitä. Torstaina seteleistä haettiin kahdeksan, mutta perjantaina oli yllättävän hiljaista.

Opintoseteleistä tiedotettiin perjantaina Paltanpuiston palvelukeskuksen tilaisuuksissa, joten luultavaa on, että ne saadaan menemään.

Kansalaisopiston rehtori Marja Turpeinen selvitti, että eläkeläinen voi käyttää opintosetelin tietotekniikkaopintoihin Paimiossa tai muuallakin. Paimion kansalaisopistossa 100 eurolla saa maksettua alkeis-, jatko-, internetkurssin ja vielä jonkin neljännenkin kurssin maksut.

Opetusministeriö panostaa koko maassa ikäihmisten atk-taitoihin. Samanlaisia opintoseteleitä jaetaan lähikunnista esimerkiksi Somerolla. Lisäksi kansalaisopisto on jo aiemmin saanut ministeriöltä tukea atk-kurssien järjestämiseen.

Turpeisen mukaan vasta-alkajien atk-kursseilla, joita Paimiossa on pidetty nelisen vuotta, noin puolet opiskelijoista on ollut eläkeläisiä. Atk-taidoista ovat kiinnostuneet yhtä hyvin ikämiehet kuin -naisetkin.

Arto Lassila kävi hakemassa opintosetelin, jotta voi syventää kansalaisopiston aloittelijoiden kurssilla viime talvena saatuja tietoja ja taitoja.

- Ryhdyin tähän, koska kaikki tiedot rupeavat nykyään olemaan internetissä eikä aina viitsi kysyä apua nuorilta. Harrastan suunnistusta, ja kaikki kilpailutiedot ovat nykyään siellä, Lassila perustelee.

Internetin käytön oppiminen oli hänen mielestään aika helppoa, mutta seuraava on tavoite oppia käyttämään tietokonetta muuhunkin, esimerkiksi kirjoittamiseen.

Arto Lassilalla on käytettynä ostettu, edullinen tietokone kotona. Oma kone ei senioriopiskelijoille ole välttämättömyys, sillä Paltanpuiston palvelukeskuksessa on uusi yleisöpääte ja ennestään sellainen on kirjastossa.
   

- Pian 50 vuotta olen näitä noukkinut, joten alkaa niitä jo löytyä, Jaakko Reiman sanoo.

Nyt niitä löytyy!

Sienestäjien piina on päättynyt: nyt niitä löytyy!

- Tähän mennessä olen poiminut lähimetsistä 82 litraa kantarellia, ja lisäksi tatteja ja muita sieniä, kertoo Jaakko Reiman, joka asuu vakituisesti Turussa mutta jolla on sukujuuret ja sitä myöten kesäpaikka ja sienimaat Saustilan suunnalla Sauvossa.

Lähimmät kantarellit kasvavat somasti jonossa omalla kesämökkitiellä.

- Sitähän ne kaikki varsinaissuomalaiset aina, että "kantarellia, kantarellia!", vaikka on niin monia muita parempia sieniä, Jaakko huomauttaa.

Hänen omia suosikkejaan ovat mm. herkkutatti, kehnäsieni, mustatorvisieni ja mustavahakas. Lounaissuomalaiset eivät niiden päälle useinkaan ymmärrä, mutta Reiman on tutustunut sieniin kodin perintönä, hän on Kannaksen poikii.

- Saunassa kuivattujen mustatorvisienten murskaa kun ripauttaa ruokaan, niin parempaa makua ei voi olla. Ja suolasieniksi poimitaan tietysti rouskuja, hän sanoo.

Kantarellikausi alkaa Jaakon mukaan aina aika tarkalleen 10. heinäkuuta, niin tänäkin vuonna. Keltavahveroita kannattaa etsiä kosteikoista ja eläinten polkujen varsilta, missä esimerkiksi hirvet ovat sorkillaan rikkoneet maan pintaa.

Kesän alku oli kuivaa, mutta Reimanin muistiinpanojen mukaan elokuussa sadetta on tullut Saustilan suunnalla riittävästi, yhteensä jo 76 milliä. Toisaalta sateet ovat usein olleet paikallisia, ja kirkonkylällä ei ole välttämättä satanut tippaakaan. Ukkonen jää mielellään pyörimään Viinamäen tienoille.

- Alkukesä oli täälläkin niin kuiva, että kastelin noita kantarelleja hiekkatien varressa. Korvasieniäkin yritin viljellä kaivamalla nipun sanomalehtiä kuoppaan, mutta eivät ne kasvaneet. Laitoinkohan liikaa Turun Sanomia ja liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta?
     

Risto Hakalan (oik.) jäädessä eläkkeelle, hänen tilalleen astuu Simo Mannervesi.

Vahdinvaihto Paimion Alkossa

Paimion Alkossa tapahtuu näinä päivinä vahdinvaihto, kun myymälää runsaat 15 vuotta johtanut Risto Hakala jää eläkkeelle ja hänen tilalleen astuu Simo Mannervesi. Vaihto käy juohevasti, sillä Paimiosta hiljattain kotikuntaansa Loimaalle muuttanut Hakala ja paimiolainen Mannervesi ovat tuttuja jo kolmen vuosikymmenen takaa.

- Vuonna -74 ajelimme yhdessä pikku-Datsunilla Helsinkiin Alkon esimiesvalmennukseen, ja yhteyttä on pidetty sen jälkeenkin, miehet kertovat.

Paimion Alkon toimintaan myymäläpäällikön vaihtuminen ei vaikuta millään tavoin, sillä molemmat miehet tuntevat alan läpikotaisin. Hakalalle ehti kertyä Alkon palveluksessa 37 työvuotta, ja myös Mannervesi on 33 vuoden kokemuksellaan pitkän linjan alkolaisia.

Simo Mannervesi siirtyy Paimioon Turun Kurjenmäen Alkon myymäläpäällikön vakanssilta.

- Työnkuvani pysyy muuten ennallaan, mutta Paimiossa on kiinnitettävä enemmän huomiota valikoiman suunnitteluun, sillä myymälän tilat ovat rajalliset, Mannervesi toteaa.

Risto Hakala on viihtynyt erinomaisesti työssään Paimiossa. Paimiolaiset eroavat Alkon keskivertoasiakkaista siten, että Paimiossa suositaan tavanomaista enemmän viinejä ja muita mietoja alkoholijuomia. Vastaavasti väkeviä myydään keskimääräistä vähemmän.

- Viinien myynnissä olemme kokoluokassamme aivan maan kärkisijoilla. Noin kymmenen vuoden ajan viinien suhteellinen osuus myynnistä on ollut selvässä kasvussa, Hakala kertoo.

Sauvossa melkein Suomen suurin mansikka

Tämän kesän suurin mansikka painoi 113 grammaa, ja se poimittiin Kiviharjun marjatilalla Suonenjoella. Hyvän vastuksen antoi kuitenkin sauvolainen mansikka.

Kakkostilalle kivunnut, Panu Kankaanrannan viljelmällä Sauvossa kasvanut mansikka painoi 110 gramma ja oli halkaisijaltaan tasan sadan millimetrin pituinen, kun kisan painavin mansikka oli millimetreissä mitattuna 92-millinen.

Kankaanrannan mansikka poimittiin jo kesäkuun 10. päivänä, kisan voittajamansikka puolestaan heinäkuun puolivälissä. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto järjesti kilpailun Suomen suurimmasta mansikasta nyt toista kertaa.
     

Sauvoon uudet ammuntamestarit

Sauvo on saanut uudet hirvikivääri- ja haulikkoammunnan mestarit. 15.8. Suojalan radalla Sauvossa kilpailtiin hirvikivääriammunnassa. 100 metrin päästä tähdättiin neljä laukausta seisovaan ja kuusi laukausta liikkuvaan hirvikuvioon. Voittajaksi selvisi alle 20-vuotiaiden miesten sarjassa Erkki Talvitie 67 pisteellä, yleisessä sarjassa Matti Talvitie 84 pisteellä ja yli 50-vuotiaiden sarjassa Simo Mikkola 68 pisteellä. Kolmea päivää myöhemmin metsästysseuran radalla Paimiossa pidettiin haulikkokisa, jossa alle 20-vuotiaiden miesten sarjan voitti Lauri Nikander 18 pisteellä, yleisen sarjan Marko Rastas 20 pisteellä ja yli 50-vuotiaiden sarjan Keijo Lundström 15 pisteellä.

PiPSillä valoa tunnelin päässä

Kolmas ottelu nelosen noususarjassa sujui PiPSiltä aivan toiseen malliin kuin kaksi ensimmäistä. Vieraileva TPK 2 sai vastaansa taistelevan piikkiöläisjoukkueen, joka murskasi lopulta vieraansa tylysti 5-1. Alkuhetkistä lähtien PiPS otti ottelun haltuunsa. PiPSin johdossa 2-1 mentiin tauolle. Toisella jaksolla Kimmo Lehtosen vapaapotku viuhui vasemman sivutolpan juuresta verkkoon, ja Jani Leppänen teki viimeisen vartin aikana kaksi hyväksyttyä maalia sinetöiden PiPSin avausvoiton loppulukemiksi 5-1.

Varkin kesä-cupissa tasaista

Paimion Varasvuoren mäessä hypättiin torstaina 21. elokuuta kolmas Kesä-cupin viidestä osakilpailusta. Kärjessä on edelleen tasaista. Johtopaikkaa pitää Valtteri Schleutker. Kesä-cup jatkuu harjoituksin tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Syksyn huippukisat pidetään 6.7. syyskuuta. Tilanne (100 pistettä ylittäneet): Valtteri Schleutker 220 p., Tommi Hovi 210, Joni Muurinen 190, Mikko Mäkitalo 190, Kari Nurmi 180, Elisa Muurinen 170, Eetu Kytösaho 130, Kim Lundahl 130, Sauli Mamia 120, Tino Wecksell 110, Jaakko Uotila 110, Katri Mäntyranta 100, Frans Tähkävuori 100, Riku Tähkävuori 100.