Kunnallislehti 30.8.2005
   

Kymmenien metrien ajo tien penkalla päättyi järeään koivuun Paimion Alvar Aallon tiellä heti Mustankorventien risteyksen jälkeen.

Rattijuopot kaahasivat ja kolaroivat

Rattijuoppojen kaahaukset ja tieltäsuistumiset työllistivät perjantaina poliisia ja pelastushenkilökuntaa Peimarin alueella. Ennen puoltapäivää viranomaiset joutuivat tositoimiin Paimiossa Alvar Aallontiellä. Iltakymmenen aikaan rattijuoppo pakeni poliisia vanhalla ykköstiellä Piikkiön ja Paimion rajalla.

Paimiossa raju ulosajo

Paimiolainen vuonna -68 syntynyt mies menetti ajoneuvonsa hallinnan noin kello 11.40 Alvar Aallontiellä. Auto kynti ensin tienpenkkaa 30 metrin matkan ja törmäsi sitten puuhun. Ajoneuvon kuljettaja jäi ohjaamoon puristuksiin. Lisäksi hän sai niskaansa auton lavalla olleita tiiliharkkoja.

Miehen irrottamiseksi tarvittiin palokunnan apua. Loukkaantunut kuljetettiin hoidettavaksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Autoa kuljettaneella henkilöllä ei ole ajokorttia. Auto oli katsastamaton. Kuljettajan veren alkoholipitoisuudeksi mitattiin 2,4 promillea. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea.

Takaa-ajo 110-tiellä

Takaa-ajoon poliisi joutui perjantai-iltana vanhalla ykköstiellä, kun liikkuvan poliisin partio mittasi vastaan tulleen henkilöauton nopeudeksi 122 km/h kahdeksankympin nopeusrajoitusalueella. Kauempana ollut pysäytyspartiokaan ei saanut kuljettajaa hidastamaan vauhtia, minkä seurauksena ryhdyttiin takaa-ajoon.

Takaa-ajon kuluessa takaa-ajettavan vauhti vain kiihtyi. Karkumatka jatkui vielä silloinkin, kun poliisilla oli nopeutta 170 kilometriä tunnissa. Kolmantena yksikkönä takaa-ajoon tullut poliisiauto onnistui viimein ajamaan karkulaisen eteen. Vauhti hidastui hieman, mutta sitten pakeneva auto törmäsi poliisiauton vasempaan kylkeen.

Hetken kuluttua pakenija yllättäen pysäytti ajoneuvonsa ja ryhtyi kovaa vauhtia peruuttamaan. Peruutus päättyi ojaanajoon. Pakenija yritti vielä juosten karkuun, mutta löytyi nopeasti lähimetsästä. Vuonna -74 syntynyt kaarinalaismies saanee lähiaikoina syytteen törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta, ajokortitta ajosta sekä huumaavan aineen käytöstä.
   

Lotto pitää pintansa suosituimpana pelinä vuodesta toiseen.

Rahapeleihin uppoaa satoja euroja Peimarissa

Paimiolaiset ovat peimarilaisista ilmiselvästi innokkaimpia rahapelaajia. Asukasta kohden laskien kului puolessa vuodessa erilaisiin rahapeleihin rahaa reilusti yli 200 euroa. Veikkauksen pelien lisäksi tässä luvussa ovat mukana myös Raha-automaattiyhdistyksen paikallisten peliautomaattien tuotot.

Veikkauksen pelit, tutuimpina tietenkin Lotto, Pitkäveto, Keno ja Moniveto, ovat niitä mihin pelaajien rahaa kuluu eniten. Veikkauksen potti on kutakuinkin kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä RAY:n automaattipelit tuottavat.

Paimiossa pelattiin Veikkauksen pelejä alkuvuonna keskimäärin 138,40 eurolla asukasta kohden. Piikkiössä veikattiin 122,10 eurolla ja Sauvossa tasan 65 eurolla asukasta kohden. Kun mukaan laskee vielä Raha-automaattiyhdistyksen vastaavat luvut, noin 70, 30 ja 17 euroa kunkin kunnan asukasta kohden, summat nousevat siis jo yllättävän korkeiksi. Paimiossa pelirahaa kului puolessa vuodessa yhteensä noin 208 euroa asukasta kohden, Piikkiössä 152 euroa ja Sauvossakin 82 euroa. Jos tahti jatkuu samana, nousevat pelirahat vuositasolla Paimiossa tuntuvasti yli neljänsadan euron, Piikkiössä yli kolmensadan ja Sauvossakin reiluun puoleentoistasataan euroon.

Koko Varsinais-Suomessa pelattiin pelkästään Veikkauksen pelejä alkuvuonna 119,60 eurolla asukasta kohden. Varsinais-Suomen kolme innokkainta veikkauskuntaa ovat Suomusjärvi (274,7 euroa/asukas), Kustavi (239,9 euroa/asukas) ja Aura (205,3 euroa/asukas).

Lotto pysyy kärjessä

Paimiossa suosituimmat pelit ovat Lotto (47,3 euroa/asukas), Keno (28,3 euroa/asukas) ja Pitkäveto (11,0 euroa/asukas). Piikkiössä pelataan eniten Pitkävetoa (34,5 euroa/asukas), Lottoa (34,4 euroa/asukas) ja Kenoa (16,4 euroa/asukas). Sauvossa suosikkipelejä ovat Lotto (24,5 euroa/asukas), Keno (8,3 euroa/asukas) ja Moniveto (6,8 euroa/asukas).

Varsinais-Suomessa innokkaimpia pelaajia ovat Veikkauksen pelien osalta suomusjärveläiset. Siellä veikkauksen pelejä pelattiin alkuvuonna yli 270 eurolla asukasta kohden.

Varsinais-Suomeen on alkuvuonna osunut neljä suurvoittoa. Maaliskuussa Viking Loton täysosuma toi lähes 270.000 euroa Vakka-Suomen seutukuntaan ja vähän myöhemmin Loton lisäarvonnan täysosuma toi 250.000 euroa Saloon. Turussa pelattuun kenoriviin osui toukokuussa 200.000 euroa. Suurin voitto tuli kierroksella kesän alussa, kun Salon seutukunnassa pelattu Loton täysosuma toi reilut miljoona euroa.

Veikkauksen peleissä jaetaan yli 150.000 suurta ja pientä voittoa päivässä. Vuosittain voittoja jaetaan yli 600 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet Veikkauksen liikevaihdosta. Alkuvuonna koko maassa on ehditty juhlimaan Veikkauksen peleissä jo 49 suurvoittoa.
     

Piikkiön pankkirosvot saatiin kiinni

Viime perjantaina Piikkiön keskustassa tehty pankkiryöstö on saatu selvitettyä. Kaarinan poliisi otti keskiviikkona kiinni kaksi piikkiöläistä nuorukaista, jotka ovat alustavissa kuulusteluissa myöntäneet teon. Nuorukaiset tavoitettiin aamulla kotoaan. Selkeää motiivia ryöstölle he eivät ole kyenneet kertomaan. Kiinnioton yhteydessä saatiin takaisin suurin osa muutaman tuhannen euron suuruisesta ryöstösaaliista.

Ryöstäjät ovat alaikäisiä ja ensikertalaisia. Yli 15-vuotiaina he ovat kuitenkin rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan. Tuomioistuinkäsittelyssä ryöstöstä seuraa aina vankeutta, joko ehdotonta tai ehdollista. Alaikäisen kohdalla käräjäoikeus langettaa yleensä lievemmän, niin sanotun kolmeneljäsosatuomion.

Poliisi pääsi ryöstäjien jäljille lukuisten yleisövihjeiden sekä omien tutkimustensa kautta. Kaarinan poliisi kiittää vihjeiden antajia. Keskellä iltapäivää tapahtuneella ryöstöllä oli useita silminnäkijöitä. Ryöstön kohteena oli Hadvalantiellä sijaitseva Piikkiön Osuuspankin konttori, jonne toinen pojista marssi kasvot peitettyinä ja veitsi kädessään.

Saatuaan saaliinsa naamiomies poistui läheiseen metsikköön ja hyppäsi hautausmaan kulmalla odottaneen rikostoverinsa enduro-mopon kyytiin. Parivaljakko pakeni pappilan ja edelleen Kirismäen suuntaan.
     

Mitäpä sitä muutakaan tekisi, tahti on sopiva ja porukat OK, kommentoivat PiPsin ryhmän futarit Tapio Loponen, Tuukka Leino, Antti Koponen ja Samuli Lempiäinen.

Ryhmä koossa - pallo hallussa

Aurinko valaisee melko alhaalta elokuisessa ehtoossa kun Piikkiön pallokenttä täyttyy vipinästä. Alun kolmatta kymmentä nuorta vaihtaa pelivermeet ylle ja järjestäytyy harjoitukseen. Treeni on jämerää, vaativaakin, mutta ei tappotahtista. Monta muutakin puuhaa tämänikäisille varmasti löytyisi, mutta nahkakuula vetää puoleensa.

Pisimpään pelanneilla on takanaan yhdeksän vuotta ryhmässä, jonka rungon muodostavat -89 pojat. Kyseessä on Piikkiön Palloseuran kakkosdivarissa pelaava B-juniorien joukkue. Juttua tehdessä sijoitus 4. kaikkiaan 14 joukkueesta, takana enemmän voittoja kuin tappioita. Ryhmässä on kaikkiaan 28 poikaa.

- Ainoa ei-kaupunkilaisjoukkue muuten, huomautetaan valmennustiimistä, jonka muodostavat Hannu Vuorinen, Kimmo Seppälä ja joukkuetta vuodesta -94 eli alusta alkaen johtanut Tarja Vuorinen.

Ilmeisesti valmennuksessa on löydetty se kultainen väylä, joka saa räiskähtävässä iässä olevien poikien kemiat potkimaan samaan maaliin. Muutama poika on siirtynyt ryhmään myös Paimiosta ja Sauvosta, kun siellä ikäryhmää ei riittänyt joukkueellista.

Fiksua porukkaa, vaativaa treeniä

- Näiden poikien kanssa on mukava liikkua. He osaavat käyttäytyä, Hannu Vuorinen sanoo.

Hän arvelee yhdeksi ryhmän vetovoiman syyksi tasapuolisen kohtelun. Sieltä juontuu sitten näkemys tehdä joukkueen eteen, eikä tuijottaa omaa napaa. Lämmitykseksi viedään läpi punnerrusten, vatsaliikkeiden ja hyppyjen satsi.

- Siinä pojilla on omaa pelivaraa, kuinka tiukasti vetää, Vuorinen kuvaa.

- Olen yrittänyt opettaa myös näyttämään tunnetta, onnistumisissa ja sitten mokissakin. Niissäkään ei talo mene. Jos tuntee paikkansa kipeiksi, jokainen hoitaa itsensä eikä revi.

- Puhuvalla joukkueella on itse asiassa 12 miestä kentällä.

Kimmo Seppälä korostaa reiluja ja selviä sääntöjä.

- Silloin on turvallista tulla kentälle. Joukkueen vetäminen ei saa olla ryhditöntä. Vaatia täytyy, eivät pojat käy täällä vain juttelemassa. He eivät hikeä pelkää.

- Kannustus ja moite täytyy osata. Yksi moite vaatii kymmenen plussaa. Ikinä ei virheistä pidä huomautella joukkueen edessä.

Sauvosta tuttu Seppälä on vahvasti sitä mieltä, että vain jämptillä työllä päästään pidemmän tähtäyksen tuloksiin.

- Muuten porukat karsii 12-iässä.

"Sopiva meininki"

Tarja Vuorinen kehuu tiimiä sosiaalisesti vastaanottavaisena.

- Isojen talkoissa mukana, siis muussakin kuin pelaamisessa. PiPsin tanssien narikassa oli tyylikkäitä nuoria miehiä homma hoitamassa.

Osa pojista on ollut mukana miesten kakkosjoukkueen treeneissä. Haastattelun napatut pojat vakuuttavat homman maistuvan.

- Kun kerran aloitti, niin on ryhmään jäänyt, sanoo alusta asti mukana ollut Tuukka Leino.

- Mitä sitä muutakaan.

Tapio Loponen liittyi poppooseen viisi vuotta sitten Turusta.

- Siellä treenattiin joka päivä. Täällä ei ihan niin hirveesti. Kait tää on ihan kivaa nyt.

Antti Koponen on ryhmän nuorimpia ja uusimpia.

- Täällä harjoitellaan enemmän tosissaan. Äskenkin tuli vedettyä maksimit. On mulla sulkapalloakin mukana, mutta tämä on ykkönen.

Sauvosta mukaan on lähtenyt Samuli Lempiäinen muutaman muun kera.

- Tämä tuntuu hyvältä. Saa treenata tarpeeksi.

Joka kuuseen kurkottaa se...

Paihan hyvät esitykset 5 div. noususarjassa saivat jatkoa hieman arkisemmista tuloksista. Vierasottelu Raision Ryhtiä vastaan lähti hyvin liikkeelle. Paiha sai rakennettua ensimmäisen vartin aikana kolme loistavaa maalipaikkaa, mutta yhtään maalia näistä ei syntynyt. Kesken hyvän pyörityksen Ryhti avasi ylärimasta kimmahtaneen pallon nopeasti ja tilanteesta syntyi kotijoukkueen 1-0 johtomaali. Vain hetkeä myöhemmin Ryhti rokotti kaukaa takaylänurkkaan. Tilanne 2-0.

Paiha painoi koko pelin armotta päälle, mutta vastustajan koko joukkueen siilipuolustus avattiin vain kerran. Kolme tolppalaukausta toisella puoliajalla eivät pelin jälkeen paljon lohduta. Hakan ainokaisen teki Henri Uusimäki.

Aivan toisenlainen peli olikin sitten edessä, kun vastaan asettui koko kauden ilman tappioita pelannut TuWe. Pelillisesti peli oli paljon parempaa kuin Raisiossa, mutta tasokas vastusta rokotti armotta saamistaan maalipaikoista. Paiha vielä auttoi tarjoamalla kaksi pilkkua. Ilman pilkkuja lopputulos olisi voinut olla parempikin, sillä TuWe teki kaksi maalia aivan pelin loppuhetkillä. 2-5 on pelitapahtumiin verrattuna karu lopputulos, mutta paremmalle hävittiin. Paihan maalitekijät Tuomo Rautarinta ja Matias Henriksson.

Seuraavaksi Paiha kohtaa perjantaina Impivaarassa edelleen voitottoman sarjajumbo TuKV:t. Kisuritkin ovat tosin ryhdistäytyneet viime peleissä. Seuraava kotiottelu on vasta pe 9.9 klo 18.30 alkaen, jolloin vastaan asettuu Taalintehtaan Jäntevä.

Jarkko Kallio