|  Kunnallislehti 18.8.2009  |

Turun telakan ahdinko heijastuu seudun alihankkijoihin

	– Taantuman aikana yrityksen kannattaa hioa itseään kilpailukykyisemmäksi, Kari Pöri toteaa.

Turun telakan ahdinko saa myös seudun teollisuuden pk-yritysten vetäjät mietteliäiksi. Maailmanlaajuinen talouskriisi on romahduttanut uusien alusten tilaukset, ja pahimmillaan kurimus veisi yhteensä noin 14 000 työpaikkaa telakan eri alihankkijoilta ja yhteistyökumppaneilta ympäri Varsinais-Suomea.

– Kustannustehokkuutta on parannettava. Toiminta on mennyt sähläämiseksi – teemme samat asiat kolmeen kertaan ja annamme näin edun aasialaisille kilpailijoillemme, kone- ja prosessisuunnitteluyritys Europlan Engineeringin johtaja, paimiolainen Kari Pöri sivaltaa.

Pöri käytti alihankkijoiden puheenvuoron viime perjantaina Turussa järjestetyssä kokouksessa, jossa pähkittiin keinoja telakkateollisuuden säilyttämiseksi Suomessa talouskriisin jälkeenkin. Paikalla olivat myös Turun telakan sekä valtiovallan edustajat. Pöri ei kuitenkaan sysännyt vastuuta yrityksensä toiminnasta kummallekaan näistä.

– On täysin yrityksestä itsestään kiinni, miten tällaisista tilanteista selvitään. Taantuman aikana yrityksen kannattaa hioa itseään kilpailukykyisemmäksi. Myös yhteistyö telakan ja alihankkijoiden kesken on saatava jouhevammaksi, jotta olemme valmiita kun elpyminen alkaa.

– Yrityksen johdon on reagoitava muutoksiin nopeasti ja luotava oma selviytymisstrategiansa – sitä ei yrityksen puolesta tee kukaan, ei STX eikä valtio, Pöri painotti.

Pörin edustama turkulainen Europlan Engineering ryhtyi omiin elvytystoimenpiteisiinsä lomauttamalla keväällä 35 työntekijää. Pörin mukaan on mahdollista, että lomautukset jatkuvat koko loppuvuoden.

Kateus kadotettava

Kari Pöri suomii kovin sanoin seudun yrityksiä. Parannettavaa olisi ainakin verkostoitumisessa, tuotekehittelyssä ja taloudenhallinnassa.

– Tuotteissa ei välttämättä ole vikaa, mutta taloudenhallinta on epävarmalla pohjalla monessa firmassa. Kannattaa miettiä, tekeekö nyt väkisin kauppaa, josta voi tulla puoli miljoonaa takkiin. Vai kannattaisiko ennemmin olla tekemättä mitään ja satsata nekin rahat tuotekehitykseen, Pöri heittää.

Myös laatujohtamisessa hän näkee puutteita.

– Laivanrakennus hyväksyy, että tuotteessa on virheitä. Tämä asenne olisi korjattava. Tuotteen on oltava virheetön, kun se lähtee asiakkaalle. Laatu on myös kilpailuvaltti.

Pörin mukaan varsinaissuomalaiset yritykset eivät kunnolla ymmärrä verkostoitumisen etuja. Avoimuus puuttuu, eikä omista asioista mielellään muille puhuta.

– Verkostoitumisesta on konkreettista hyötyä esimerkiksi yhteisostojen tai -varastoinnin kautta.

Vaikka teollisuus käy välillä sukelluksissa, pysyy vanha kunnon naapurikateus aina pinnalla.

– Kateudesta ja toisten kyräilystä on päästävä eroon, mikäli haluamme seutuna menestyä, Pöri painottaa.

Hallitus heittää pelastusrenkaan?

Romahtaneesta tilauskannasta huolimatta Turun telakan johtaja Teppo Raitis katsoo tulevaisuuteen optimistisena.

– Ala on hyvin lupaava. Turussa tehdään tälläkin hetkellä laivanrakennuksen historiaa, ja sieltä valmistuvat alukset edustavat aivan maailman huippua, Raitis muistuttaa.

– Uskon, että tilauksia tulee lisää vuonna 2011, ja vuosina 2012-13 täällä rakennetaan kovempaa kuin koskaan, Raitis sanoo.

Raitiksen mukaan ihmisten – varsinkin pohjoisamerikkalaisten – vapaa-aika on lisääntymässä muun muassa eläköitymisen myötä. Potentiaalisia risteilyasiakkaita siis riittää. Myös vihreillä arvoilla on merkitystä.

– Vanha laivakanta saastuttaa enemmän. Tarve alusten uusimisille tulee myös sitä kautta, Raitis muistuttaa.

Hän kaipaa valtiovallan ja yhteiskunnan apua telakan vaikeaan tilanteeseen.

– Nyt tarvitaan silta taantuman yli. Telakan pärjääminen on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, ja tilanteeseen on pian saatava ratkaisu. Tuleen ei saa jäädä makaamaan, hän painottaa.

Valtiovallan puolelta lieneekin odotettavissa pelastusrengasta – ainakin mikäli on uskominen kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaa Petteri Orpoa. Hänen mukaansa hallituksen on tuettava telakkateollisuutta välittömästi.

– Nyt on äärimmäisen tärkeää pitää osaaminen Suomessa vaikean ajan yli ja olla valmis nousun taas alkaessa. Jos telakkoja nyt suljetaan, niin riski siitä, että niitä ei enää koskaan avata, on vaarallisen suuri. Tämä olisi erittäin vakava isku koko maalle, Orpo totesi perjantaisen alihankkijakokouksen jälkeen.

Hänen mukaansa parasta lääkettä olisi valtion hankintojen ohella ohjata suoria innovaatiotukia laivanrakennukseen. Tämän sallisivat myös EU-säädökset.

– Valtion telakkateollisuuteen nyt satsaamat eurot tulevat työpaikkojen säilymisen kautta verorahoina takaisin, Orpo muistuttaa.

Telakkatuki tulee valtioneuvoston käsiteltäväksi lähiviikkoina.