|  Kunnallislehti 21.7.2009  |

Koivistolaiset koolle Piikkiöön

	Puuhamiehet, eli Henry Mäkeläinen, Tenho Kokkala ja Matti Ketonen ovat rakentaneet Koivisto-juhliin muun muassa alkuperäistä muistuttavan varoitustornin merkkeineen. Merkit kertovat tuulen suunnan. Etualalla komeilee kunnostettu kalareki.

Tulevana viikonloppuna Piikkiössä järjestetään Koivistolaiset kesäjuhlat. Kyseessä on jokavuotuiset juhlat, jotka pidetään ensimmäistä kertaa Piikkiössä.

Koivisto-Seuran hallituksessa istuva piikkiöläinen Eero Ahtikari kertoo, että luvassa on perinteisten kylä- ja sukukokousten lisäksi tanssiaiset, näyttelyitä, työpajoja lapsille ja piilen, eli tikanheittokisat.

Kesäjuhlien kiehtova näyttely pureutuu talvikalastuksen saloihin. Koiviston yksi tärkeimmistä elinkeinoista oli kalastus ja Suomenlahden itärannikolta nousi mittavat määrät silakkaa – siis hailia tuoreena, ja vasta suolattuna silakkaa, painottavat Ahtikari, Henry Mäkeläinen, Tenho Kokkala ja Matti Ketonen.

Näyttely esittelee muun muassa kaksi alkuperäistä kalarekeä, nuottakalastuksen välineistöä, tuulensuojateltan, merenkulun varoitusmerkkejä, uimurit ja kalaputkan.

– Kalastus työllisti 1920- ja 30-luvulla kaikki. Jopa nuoret tytöt olivat mukana, ja usein yksityisyrittäjinä, Mäkeläinen kertoo.

– Sisaret teki hailista silakkaa, ja ansaitsivat itselleen hamekankaat, Ketonenkin muistelee.

Koivistolaisten pääelinkeino näkyy myös kyläläisten sijoittelussa sodan jälkeen. Ihmiset sijoitettiin laajalle alueelle pitkin rannikkoa, aina Perniöstä Rymättylään. Kalastajat saivat kalastuspaikan ja omaa Merikoivistoakin puuhailtiin.