Kunnallislehti 27.2.2003
   

Timo Konttinen opetteli Sanna Kivijärven neuvojen mukaan sytyttämään kynttilöitä alttarille.

Tärkeitä ihmisiä seurakunnalle
Paimio - Kylli Salo

Jokainen seurakuntalainen voi tuoda jumalanpalvelukseen, "Jumalan kansan juhlaan", oman panoksensa, kehitysvammastakin huolimatta. Ja toisaalta juuri kehitysvammaiset ovat oikeita juhlaihmisiä, jotka valoisalla luonteellaan levittävät hyvää tuulta ja juhlamieltä.

Tämä käy selväksi myös Paimion seurakunnan järjestämällä kurssilla, jolla kehitysvammaiset harjoittelevat jumalanpalvelusavustajiksi. Kurssilaiset ovat mukana koko sielullaan. Kolmetoistavuotias Timo Konttinen ei paljon puhu, koska hänellä on down-syndrooma, mutta hän osoittaa olemuksellaan viihtyvänsä kirkossa vaikka siellä menisi pitkäänkin. Äiti on huomannut myös raamatunkertomusten selvästi kiinnostavan poikaa.

Avustajakurssilla Timo on opetellut esimerkiksi ripustamaan virsinumeroita ja sytyttämään kynttilöitä. Perhe toivoo, että Timo saisi avustajantehtäviä joskus kotiseurakunnassaankin, Piikkiössä. Silloin tuntisi kuuluvansa johonkin. Kavereita ei muuten tule niin helposti kuin tavallisille ihmisille.
   

Tapio Manninen ja Johanna Nieminen ovat vastanneet Piikkiö-tietokannan toteutuksesta. Tietokannan henkilögalleriaan kuuluu muun muassa "Suomen metsästyskuningas" Jacob Johan Maexmontan, jonka kuva näkyy näyttöpäätteen ruudulla.

Piikkiön historiaa nyt myös
sähköisessä muodossa
Piikkiö - Perttu Hemminki

Paikallishistoriallinen Piikkiö-tietokanta julkistettiin keskiviikkona Piikkiön pääkirjastossa. Tietokanta on toteutettu opetusministeriön myöntämän 30.000 euron suuruisen avustuksen turvin. Kyse on laajasta internet-sivustosta, joka sisältää muun muassa valokuvia ja kirjoituksia Piikkiön historiasta. Lisäksi tietokantaan on liitetty piikkiöläisten tilojen isäntäluettelot vuosilta 1810-1920, sodissa kaatuneiden piikkiöläisten nimilistat sekä digikuvia alkuperäisistä asiakirjoista, kuten torpan kontrahdeista.

Tietokannan toteutuksesta ovat vastanneet kunnan atk-projektihenkilö Johanna Nieminen sekä Piikkiön paikallishistorian kakkososaa parhaillaan työstävä Piikkiön kirjastonjohtaja Tapio Manninen. Tietokantaan voi tutustua internet-osoitteessa tietopiikki.piikkio.fi. Koska kyseessä on ns. ali-domain, ei osoitteeseen sisälly www-tunnusta.

- Tämä on digitaalisessa muodossa oleva kotiseutukokoelma. Kuvallisen perustan sen luomiselle on antanut Piikkiö-seuran laaja kuvakokoelma. Seuralle kuvat ovat kulkeutuneet Piikkiön Kansallisten Senioreiden kautta, kertoo Tapio Manninen.

Perusajatuksena Piikkiö-tietokannassa on, että sivusto täydentyy koko ajan. Materiaalia olisi tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta koska tietokanta halutaan pitää helppolukuisena ja hyvin jäsenneltynä, tehdään lisäyksiä harkitusti pala kerrallaan.

- Kyse on myös siitä, kuinka paljon tietokannan ylläpitoon on käytettävissä henkilöstöresursseja. Eräs hyvä puoli on se, että sivut eivät vanhene, koska kyse on historiatiedosta, toteaa tietokannan ylläpidosta ainakin ensi vaiheessa vastaava Manninen.

Piikkiö-tietokannan suunnittelu- ja valmistelutyö alkoi noin puolitoista vuotta sitten. Teknisessä mielessä työt alkoivat kuitenkin vasta viime kesänä. Hankkeen tekninen toteutus on ollut Johanna Niemisen vastuulla.

- Tämä on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen projekti, luonnehtii DocuShare-ohjelmalla sivuja työstänyt Nieminen ja kertoo, että jatkostakin on jo tehty kaavailuja.

- Mukaan on tarkoitus jossain vaiheessa liittää myös kouluosio. Siihen liittyvä avustushakemus jätettiin jokin aika sitten opetusministeriölle.
     

Alvar Aallon nuoruudentyö, josta on tehty pienoismalli, on ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon.

Parantolassa 70-vuotisjuhla

Paimio ja keuhkot kuuluvat edelleen yhteen. Tuberkuloosi, jota varten parantola Paimioon rakennettiin, ei enää kuitenkaan ole keuhkosairauksista yleisin, vaan ykköstilalle on noussut tupakoitsijoille kehittyvä keuhkoahtauma.

Perjantaina 21.2. tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ensimmäinen potilas, ammatiltaan ajomies, otettiin Paimion keuhkoparantolaan. Ajomiehen ajoista paljon on muuttunut, ja Paimion parantolasta on kehittynyt Tyksiin kuuluva nykyaikainen yliopistosairaala.

Tuorlaan vireillä puutarhamuseo

Puutarha-alan aatteelliset yhdistykset haluavat perustaa Varsinais-Suomen puutarhamuseon ja sijoittaa sen Tuorlan vanhaan viljamakasiiniin. Maaseutuoppilaitos ottaa museon mielihyvin vastaan, mikäli yksityiskohdista päästään sopimukseen.

Rehtori Ilkka Harkkilan mukaan tiistaina kokoontunut kuntayhtymähallitus otti idean hyvin myönteisesti vastaan. Varsinainen sopimus saataneen käsitellyksi vielä kevään aikana.

Avoin kysymys on esimerkiksi raha: yhdistykset eli Lounais-Suomen Puutarhayhdistys ry ja vastaava ruotsinkielinen Aura Trädgårdsvänner rf ehdottavat, että ne eivät maksaisi vuokraa mutta huolehtisivat juoksevista kuluista. Puutarhamuseo toisi museovieraita Tuorlaan ja elävöittäisi sitä erilaisilla puutarha-alan tapahtumilla.

Lue lisää lehdestä!
     

Paimioon kaavaillaan hiihtoputkea
Piikkiö - Perttu Hemminki

Paimio on varteenotettava vaihtoehto Turun seudulle rakennettavan hiihtoputken sijaintipaikaksi. Paimion kaupunki on ollut hankkeessa aloitteellinen ja palkannut asiantuntijan selvittämään, millä edellytyksillä hiihtoputki voisi toteutua ja kaupunki olla hankkeessa mukana.

Paimion kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen kertoo asian olevan vasta "esivalmistelussa" ja idea-asteella. Tyrväisen viesti on tässä vaiheessa selkeä: jäitä hattuun.

- Kovin paljon hanketta ei kannata rummuttaa ennen kuin idean kantavuutta on selvitelty lisää, kaupunginjohtaja korostaa.

Kaupunki olisi osakkaana

Hiihtoputki-hanketta ei ole virallisesti käsitelty Paimion kaupunginhallituksessa, mutta keskusteluja on käyty ja kunnallispoliitikkoja informoitu. Tällä hetkellä hiihtoputkelle tai -tunnelille on olemassa kaksi sijaintivaihtoehtoa, joita Tyrväinen ei kuitenkaan halua vielä paljastaa. Vaiteliaisuuteen on syynä paitsi asian keskeneräisyys myös se, ettei Paimio ole hankkeessa yksin. Mukana on muun muassa maakunnan hiihtoväkeä ja -vaikuttajia.

- Mikäli hankkeen toteuttamiselle löytyy edellytyksiä, täytyy perustaa osakeyhtiö. Paimion kaupunki voisi olla yhtiössä mukana rajatulla osuudella. Muita osakkeenomistajia voisivat olla esimerkiksi yritykset ja urheiluseurat, Tyrväinen kaavailee.

Hiihtoputkien rakentamiskustannukset ovat putken tasosta ja pituudesta riippuen 2,56 miljoonaa euroa. Tyrväinen ei tässä vaiheessa halua ennakoida, millä summalla Paimio voisi olla hankkeessa mukana. Hän toteaa kuitenkin, että panostus voisi olla samaa luokkaa kuin esimerkiksi jäähallin tai keinotekonurmen kohdalla.

Valtion rahaa luvassa

Suomeen on jo rakennettu muutamia hiihtoputkia ja -tunneleita. Lisäksi joita kuita on työn alla. Hiihtoputken pituus on yleensä alle kilometri, jolloin hiihdettävää matkaa kertyy maksimissaan parin kilometrin verran. Joillakin paikkakunnilla hiihtoputkeen on kytketty oheistoimintoja, kuten ravintola- ja majoituspalveluja. Joissakin hiihtoputkissa voi lisäksi pelata curlingia.

Toistaiseksi hiihtoputkilla on ollut paljon käyttäjiä, etenkin talven vähälumisina kuukausina. Hiihtoputkissa viihtyvät hyvin sekä luistelutyylin että perinteisen hiihdon harrastajat.

Oman mielenkiintoisen lisänsä Varsinais-Suomen hiihtoputkikaavailuihin tuo se, että kyseinen hanke on jo ehditty kirjata opetusministeriön hankelistalle. Valtion rahaa on siis luvassa. Nyt maakunnassa katsotaan, kuka ehtii ensin lyödä pöytään toteuttamiskelpoiset suunnitelmat ja rahoitusratkaisut.

Paavo Tyrväisen tietämän mukaan Varsinais-Suomessa ei ole toistaiseksi vireillä muita varteen otettavia hiihtoputkikaavailuja. Tyrväinen korostaa, ettei hanketta ole mielekästä ajaa paikallisesti ja pienessä piirissä.

- On lähdettävä kauemmas kalaan, lähinnä Turkuun ja Saloon, hän toteaa ja lupaa hankkeesta lisää tietoa huhtikuun puoleenväliin mennessä.

PU:n mäkijaosto järjestää laskiaistiistaina 4. maaliskuuta klo 17 lähtien Paimion Varasvuorella mäkipäivän ja nuorten sprinttihiihdot. Kilpailumäet ovat K-58, K-29, K-10 sekä 10 metrin mäen alastulon lasku, jonka voi laskea mäkihyppyä kokeilematonkin. Eri-ikäisille hyppääjille on omat sarjansa ja yhteinen kisa 58 metrin mäessä.

Sprinttihiihdon paikkana on mäkimonttu. Kuusi- ja seitsemän-vuotiaat hiihtävät yhden kierroksen eli noin 150 metriä. 8-, 9- ja 10-vuotiaat sivakoivat kaksi kierrosta ja yli 12-vuotiaat kolme. Hiihtämään ja hyppäämään voi ilmoittautua paikan päällä klo 16.45 alkaen. Kisat alkavat klo 17.30.

Tapahtuma on myös laskiaisrieha, jossa on näytöksiä, arpajaiset, kanttiinitarjoilua sekä pulkka- ja pyllymäen laskua. Säävaraus.