Tupakoinnin kokeilu kuuluu selvästi peruskoulun viime luokille. Peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla lähes neljännes tupakoi päivittäin. Lukiolaisista enää reilu kymmenen prosenttia tervaa keuhkojaan.
Stakes
tutki koululaisten elintapoja
Lähes viisitoista prosenttia lukiolaisista kokeillut huumeita
Paimio - Asko
Virtanen
Lähes 15 prosenttia lukiolaisista ja kahdeksisen prosenttia peruskoulun 8-9-luokan oppilaista on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. Lukiolaisista lähes neljännes ja peruskoulun vastaajista noin 28 prosenttia kertoo vetävänsä kaatokännit vähintään kerran kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi Stakesin kouluterveyskyselystä. Kysely tehtiin Paimiossa nyt ensimmäisen kerran. Mukana oli 270 peruskoulun 8.-9. luokan oppilasta sekä 166 lukion ensimmäisen ja toisen luokan oppilasta.
Erot paimiolaisten ja muiden varsinaissuomalaisten nuorten välillä ovat pieniä. Jos eroja on, ne ovat yleensä Paimion eduksi. Huumeiden kokeilu on Paimiossa aavistuksen harvinaisempaa kuin muualla Varsinais-Suomessa. Paimiolaiset peruskouluaan päättelevät vetävät kaatokännit hieman useammin kuin muut varsinaissuomalaiset, lukiolaiset hieman harvemmin kuin kollegansa muualla maakunnassa.
Tupakoinnin kokeilu kuuluu selvästi peruskoulun viime luokille. Peruskoulun vastaajista lähes neljännes, mutta lukiolaisista enää reilu 10 prosenttia tupakoi päivittäin.
Seksi kiinnostaa.
Noin 35 prosenttia lukiolaisista ja 20 prosenttia peruskoulun vastaajista
arvioi seksiasioiden olevan erittäin ajankohtaisia. Neljännes
peruskoulun vastaajista kokee seksuaalitietoisuutensa huonoksi, vaikka
aihe kuuluukin seitsemännen luokan opetusohjelmaan.
Niskat ja hartiat ovat koulutyössä kovilla. Lähes 40 prosenttia lukiolaisista kärsii viikottain niska- ja hartiakivuista. Saara Peussa hieroo välitunnilla Helinä Yli-Knuutilan hartioita, Riikka Länsitalo Jukka Aallon hartioita.
Paimion
koululaisten terveysasiat selvitettiin
Hartiat särkevät joka kolmannella
Paimio
- Asko Virtanen
Lähes kolmekymmentä prosenttia peruskoulun kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien oppilaista ja 37 prosenttia lukiolaisista kärsii viikottain niska- ja hartiakivuista. Myös tämä käy ilmi Stakesin tekemästä kouluterveyskyselystä.
Yksi ongelma näyttäisi olevan koulun ilmanvaihto. Yli 60 prosenttia 8-9-luokkalaisita ja 70 prosenttia lukiolaisista kokee huonon sisäilman haittaavan koulutyötä.
Peruskoulun puolella yksi selitys löytyy oppilasmäärästä. Peruskoulua käy suurempi joukko ihmisiä kuin mille rakennus alunperin suunniteltiin. Lukion puolella ilmanvaihto uusittiin hiljattain ja mittausten mukaan ilma on kunnossa. Luokattoman lukion vuoksi opetusryhmät ovat välillä todella suuria, jopa 40-henkisiä, mikä selittänee huonoksi koettua sisäilmaa.
Työmäärä valtava
Yli puolet lukiolaisista ja lähes puolet peruskoulun vastaajista kokee koulun työmäärän liian suurena. Lukion rehtori Heikki Turpeinen myöntääkin, että lukion vaatima työmäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Asialle on vaikea tehdä mitään, sillä oppimiselle asetetut tavoitteet ovat valtakunnallisia.
Kouluterveydenhuoltoon tyytymättömiä on lukiolaisista lähes 40 prosenttia ja peruskoulun vastaajista vajaa neljännes. Monet kokevat myös terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeaksi.
- Kyllä vastaanotolle pääsee, mutta välituntisin tahtoo tulla jonoja, terveydenhoitaja Marjatta Järvinen sanoo.
Paimion resursseissa ei ole kehumista. Järvisellä on hoidettavanaan paljon suurempi oppilasjoukko kuin esimerkiksi hänen sauvolaisella virkaveljellään.
Henkinen ja fyysinenkin väkivalta näyttää kuuluvan nuorten elämään. Vajaa 10 prosenttia eli noin 20 yläasteen kävijää kertoo tulevansa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Lukiossa määrä on pienempi, mutta löytyy sieltäkin kiusattuja. Lukiolaisista hieman yli 20 ja peruskoulun vastaajista noin 17 prosenttia kertoo kokeneensa vuoden aikana fyysistä uhkaa.
Äveriästä porukkaa
Rahaa oppilailla on käytössään aikamoisia määriä. Lähes 35 prosenttia lukiolaisista ja lähes neljännes peruskoululaisista pistää sileäksi yli 400 markkaa eli noin 67 euroa kuukaudessa. Rahaa hankitaan myös omalla työllä. Lukiolaisista hieman yli kymmenen ja peruskoulun vastaajista hieman alle kymmenen prosenttia ilmoitti käyvänsä runsaasti työssä koulun ohella.
Vaikka työssä
käyvätkin, myös lukiolaiset kaipaavat edelleen vanhempien
tukea. Noin 17 prosenttia lukiolaisista ja lähes neljännes peruskoulun
vastaajista ei kokenut saavansa tarpeeksi tukea vanhemmiltaan.
Sähkeet
Leena Salmela on aina ottanut työn työnä. Hän ryhtyi nelikymppisenä malliksi ja viisikymppisenä emännäksi.
Hiukset
ja hymy nuorentavat
- Mitä enemmän ikää, sitä lyhyempi tukka! Ja kun hartioita hiukan korostaa ja pitää ryhdin hyvänä, se vie ainakin viisi kiloa pois. Siihen vielä iloinen ilme, niin heti näyttää nuoremmalta, Leena Salmela kertoo kypsän naisen tyylivinkkejä.
Hän noudattaa Anneli Kangas-Cederbergin oppia, että kannattaa valita vaatetukseen perusväri, jossa pysyy sitkeästi. Näin välttyy virheostoksilta.
Salmela ei ole koskaan pukeutunut trendien mukaan vaan klassisesti ja pitänyt perusväreinään mustaa ja punaista. Äidilläkin, maatilan emännällä Villisissä, oli aikanaan vahva tyylitaju. Leenan kasvoista tuli koko kansalle tutut, kun tuttava ilmoitti hänet 1980-luvulla salaa mallikilpailuun. Aikuisen naisen malli- ja mannekiinivuosilta jäi hauskat muistot.
Veteraanit
viettävät tänään juhlapäivää
Nuoriso pelasti itsenäisyyden
Onko teillä jollakulla 18-vuotias veli? Olisiko hän valmis sotaan?, kyseli sotaveteraani Taisto Tähkämaa Piikkiön Salvelanrinteen koulun teini-ikäisiltä oppilailta.
Tähkämaan oma vastaus oli, että se on valmis, kenen on pakko. Niin oli hänenkin aikanaan. Suomen 1940-luvun nuoriso pelasti maalle itsenäisyyden, että Tähkämaa epäillyt, etteikö nykynuorisokin pystyisi samaan. Kun vastuu kasvaa, vastuun mukana kasvaa ihminen.
Monta vuotta ankeissa oloissa
Veteraanipäivän aattona koululaisille puhunut Tähkämaa selvitti, että rintamalla elämä oli ankeaa. Talvisotaan joutuneiden oloja vaikeutti -30-40 asteen pakkanen. Samassa sotilaspuvussa piti olla kuukausikaupalla, ja yöllä reppu oli päänalunen saappaat sentään potkaistiin yöksi jalasta. Piti olla aina valmiina, jos tuli hälytys tehtäviin.
Tekniikka oli yksinkertaista: vartiomies hälytti kiskomalla narua, joka kolisutti pakkia korsun eteisessä. Ruoka oli kehnoa, esimerkiksi tattaripuuroa, joka maistui sahajauholta.
Mikä oli paras ase? kysyi yksi kuulijoista. Taisto Tähkämaan mukaan jalkaväessä luotettiin konepistooliin, mutta Kannaksen tapahtumissa oppi kunnioittamaan tykistön tehoa.
- Mutta jos meillä oli yksi, naapurilla oli kolme.Ihantalan taistelussa meidän niskaamme satoi yli 30 000 tykinammusta ja kaksi sataa viholliskonetta lensi ympärillä, hän kuvaili.
Jatkosota päättyi 1944 ja Lapin sota 1945, joten kohta Suomi on saanut elää rauhan aikaa 60 vuotta. Veteraanisukupolvi toivoo, että rauhan tila voisi jatkua ikuisesti. Asiat voidaan sopia neuvottelemalla.
Tähkämaa joka aikanaan hoiti ministerinä valtiollisiakin asioita piti tärkeänä, että nykyään maailman johtajat neuvottelevat keskenään.
Viimeinen kouluvierailu?
Piikkiössä ovat puhujavierailut kouluilla olleet veteraanipäivän perinteenä parikymmentä vuotta. Tähkämaa kävi eilen Salvelanrinteen koulun lisäksi Rungon ja kotikylänsä Harvaluodon koululla. Veikko Kotilainen puhui Niemenkulman ja Koroisten koululla.
Molemmat miehet arvelivat, että kerta taisi olla viimeinen, sillä veteraanien kunto heikkenee ja rivit harvenevat. Monet ovat jo yli kahdeksankymppisiä.
Juhla joka kunnassa
Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään 16. kerran. Piikkiössä juhlallisuudet alkavat seurakuntatalolla klo 12 kahvituksella. Ohjelmallisessa osuudessa klo 13 lähtien laulaa Carmeninae-kuoro ja kappalainen Antit Ijäs pitää hartauden. Sen jälkeen on kunniakäynti sankarihaudalla.
Paimiossa kokoonnutaan klo 14 kansanopistolla veteraanikiven luo. Siellä puhuu lukiolainen Antti Lakanen. Muistomerkiltä siirrytään virren jälkeen kahvitilaisuuteen Mikaelintalolle, jossa kuullaan kaupungin tervehdys (Erkki Mäenpää)ja seurakunnan tervehdys (Päivi Nurmi) sekä musiikkiesityksiä.
Sauvossa kokoonnutaan Seuralan pihaan veteraanikivelle klo 11. Virren jälkeen siirrytään lounaalle Seuralaan, jossa puhuu koulutuslautakunnan puheenjohtaja Sirpa Launto ja kuullaan musiikkiesityksiä.
Vehnävarkaat Tuorlassa
Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen Tuorlan toimipisteestä on talven aikana varastettu suuri määrä vehnää. Varkaus havaittiin vasta nyt. Varkauden tapahtuma-aikaa ei tiedetä. Viljamakasiinista vietiin noin 300 hehtolitraa eli 24 000 kiloa siemenvehnää eli enemmän kuin tavallisen kuorma-auton nuppiin mahtuu.
Paimion Mieslaulajat soi vapun säveliä
"Ei vappua ilman Mieslaulajia", tuumii moni Paimiossa ja on tyytyväinen, kun perinne taas jatkuu: Paimion Mieslaulajat kajauttaa keväisiä, viihteellisiä säveliä vapunpäivän aamuna klo 9.30 Paimion vanhainkodilla, klo 10 Paimion sairaalassa ja klo 10.30 Paimion terveyskeskuksessa.
Kiertue jatkuu Sauvoon, jossa kuoro esiintyy kaikelle kansalle Salen kulmalla klo 11.15 ja vanhainkodin väelle klo 11.45.
Kiertue huipentuu
vappumatineaan klo 12.30 Varsinais-Suomen kansanopistolla Paimiossa. Mieslaulajat
laulaa opiston portailla, ja sen jälkeen yleisö voi nauttia
sisällä sillileipää ja muuta vapun perinne-evästä
omakustannushintaan.
Urheilu
Hakan tasapeli maistui voitolta
Hakan edustusjoukkue aloitti kautensa neljännessä divisioonassa Väinö Aaltosen koulun hiekkakentällä varsin siipirikkoisena pitkän sairaslistan vuoksi. Vastaan tuli Turun Veijarit. Ainakaan Hakalaiset eivät hyötyneet kentän tasoerosta verrattuna kotikentän loistaviin harjoitusolosuhteisiin.
Veijareiden nopeat hyökkäykset kilpistyivät hakalaisten uhrautuvaan puolustukseen, talviteräiseen maalintekotaitoon taikka viimeistään maalivahti Arto Suomeen.
30 peliminuutin kohdalla Hakan merkkausvirheen jälkitilanteesta Veijareiden Mika Valtonen pisti vapaasta paikasta pallon verkkoon 1-0. Hakan tasoitus tuli vapaapotkusta 40 minuutin kohdalla, kun 16 metrin rajalla olleen pallon sijoitti taidokkaasti yläpesään pelaaja-valmentaja Jari Saaristo vastustajan vielä järjestellessä miehiä riviin.
Toisella puoliajalla peli tasoittui kummankaan saamatta palloa verkkoon hyvistäkään paikoista. Pallon poukkoillessa ja usean epäonnistuneen purkuyrityksen jälkeen Veijareiden Markus Kankainen koetteli lähietäisyydeltä teräsverkkoisten maalien kestävyyttä 2-1, aikaa oli kulunut 70 minuuttia.
Yhdellä vaihtomiehellä matkassa olleiden PaiHalaisten pohkeissa kiersi enää pelkästään maitohappoa. 86 minuutin kohdalla Hakan syöttöpeli toi tulosta. Jani Haltia viimeisteli taidolla 2-2. Hurjat viimeiset minuutit taisteltiin sydämellä viisi vaihtoa tehneitä Veijareita vastaan.
Pillin soidessa tasapeli tuntui lähes voitolta, olihan vastustaja Veijarit viime kaudella kärkkynyt loppuun asti nousua III divisioonaan. Kaikille PaiHalaisille tuli liian monta virhettä. Parhaimpia heistä olivat Saaristo, Haltia ja Kytösahot.
Hakan seuraava peli KHT Soikalla maanantaina 29.4. klo 18.15 vastustajana talven Paimiossa harjoitellut PIF II. Tervetuloa kannustamaan!
JT
Etusivulle