Kunnallislehti 30.4.2004
   

Jo ala-asteikäisillä saattaa ilmetä vaikeaa ongelmakäyttäytymistä. Usein taustalla on se, ettei lapsen tekemisille ole asetettu minkäänlaisia rajoja. Toisinaan vanhemmat sortuvat myös hyväuskoisuuteen.

Huostaanotot lisääntyneet
Perheet voivat Piikkiössä aikaisempaa huonommin

Lastensuojelun suoritteiden määrät ja kustannukset ovat viime vuosina nousseet tuntuvasti Piikkiössä. Viime vuonna kunnassa tehtiin ennätysmäärä huostaanottoja, ja myös perheneuvolan asiakasmäärät ovat voimakkaassa kasvussa.

- Huostassa on tällä hetkellä kahdeksan lasta, ja avohuollon työtä tehdään 45 lapsen kanssa. En usko, että kasvu pysähtyy vielä tähänkään, sanoo Piikkiön kunnan sosiaalijohtaja Sirkka Mylly.

Mylly ja lastensuojelutyötä tekevät sosiaalityöntekijät Aila Mäki ja Terhi Mansikka-Lauas näkemät ongelmien kasvun taustalla yhteiskuntarakenteen muuttumisen. Piikkiön rauhalliseen maaseutuidylliin on tunkeutunut kaupunkimainen kiire ja elämäntyyli.

Ennen kaikkea taustalla on kuitenkin vanhemmuuden puute.

- Monet vanhemmat eivät yksinkertaisesti jaksa. On helpompaa katsoa televisiota kuin kieltää lasta lähtemästä ulos myöhään illalla, Sirkka Mylly toteaa.

- Paljon on myös niitä vanhempia, jotka yrittävät kovasti, mutta tekevät vääriä asioita. Ja täytyy muistaa, että vanhemmilla on paljon kilpailijoita - kaveripiiri, internet, pelit ja vempaimet, Aila Mäki jatkaa.

Avohuoltoon niukasti varoja

Positiivinen puoli perheneuvolan lisääntyneessä käytössä on se, että yhä useammin perheet menevät neuvolaan omasta aloitteestaan.

- Me emme edes tiedä, keitä kaikkia siellä käy, Sirkka Mylly sanoo.

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden kuluessa Piikkiön kunnassa on kertynyt peräti 534 perheneuvolan suoritetta. Vastaavalla aikavälillä viime vuonna luku oli 352. Kaarinan kaupungin perheneuvolassa on kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollut 71 piikkiöläistä asiakasta. Samalla aikavälillä paimiolaisia asiakkaita oli 47 ja sauvolaisia 14.

Huostaanottoja on Piikkiössä ollut ennen viime vuotta vain yhdestä kolmeen tapausta vuotta kohden. Nyt ollaan tuntuvasti suuremmissa lukemissa.

- Määrä ei sinänsä ole vieläkään hälyttävän suuri, mutta kasvu on ollut huolestuttavan voimakasta, Mylly toteaa.

Piikkiössä lastensuojelutyötä tekevät päätoimisesti vain Aila Mäki ja Terhi Mansikka-Lauas.

- Meillä ei ole perhetyöntekijää eikä myöskään ohjaajia esimerkiksi nuorten pajatoimintaan. Päihdehuollossakaan ei ole päivätoimintaa, Mylly harmittelee.

- Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä muutaman vuoden viiveellä tapahtuisi, jos avohuoltoon satsattaisiin enemmän.

Lasten juopottelu kansallinen häpeä

Kunnallispolitiikassa lastensuojelutoimenpiteiden lisääntyminen nähdään usein vain kohonneina kustannuksina. Numerojen taakse kätkeytyy kuitenkin monenlaisia tarinoita.

- Varsin yleisesti luullaan, että huostaanottojen yleisin syy on liiallinen alkoholinkäyttö perheessä, ja että huostaanottoja tapahtuu vain sosiaalisessa alaluokassa. Todellisuus on kuitenkin paljon moninaisempi, kertovat Mäki ja Mansikka-Lauas.

- Aika monissa tapauksissa ongelmien taustalla on se, että lapsi on tavalla tai toisella ottanut ylivallan perheessä. Seurauksena on pahimmillaan se, että lapsi tai nuori ei enää hyväksy itselleen minkäänlaisia auktoriteetteja.

Sirkka Myllyn mielestä perheessä on turha aloittaa kurinpitoa enää siinä vaiheessa, kun lapsi on täyttänyt 15 vuotta.

- Kyllä asioihin pitää puuttua paljon aikaisemmin. Se on kansallinen häpeä, että 12-vuotiaat kulkevat kylällä kännissä kaljareppu selässä, hän sanoo ja suosittelee selkeitä kotiintuloaikoja myös yläasteikäisille nuorille.

Huostaanotto, joka saattaa olla myös lyhytaikainen, on usein lopulta helpotus sekä lapselle että vanhemmille.

- Vanhemmat ovat monasti aivan jaksamisensa äärirajoilla, ja nuori itsekin saattaa todeta jälkeenpäin, että pakkohan mut oli jollakin tavalla pysäyttää, Aila Mäki toteaa.

Laitoshoito on kuitenkin kallis ratkaisu. Perushoitopäivä Halikossa tai Kaarinassa maksaa 195 euroa ja lyhytaikainen intensiivihoito peräti 340 euroa vuorokaudessa.

Piikkiön kunnassa lastensuojeluun ja perhetyöhön joudutaan tänä vuonna budjetoimaan rahaa lähes puoli miljoonaa euroa.
   

Suorakaiteen muotoinen laajennusosa rakennetaan jäähallin Vistantien puoleiselle sivustalle. Työt urakoidaan paimiolaisen rakennusinsinööri Jari Granqvistin johdolla. Kevään ja kesän aikana toteutetaan myös jäähallin lisäparkkialueen asfaltointi.

Paimion jäähalli laajenee

Paimion jäähalli laajenee ensi syksyyn mennessä parin sadan neliön verran. Jäähallin Vistantien puoleiselle sivustalle rakennetaan kesän aikana laajennusosa, jonka alakertaan tulee kaksi lisäpukuhuonetta ja yläkertaan sauna- ja kokoustilat.

Laajentamisen kustannukset ovat noin satatuhatta euroa. Hanke kyetään rahoittamaan lähes kokonaan jäähalliyhtiön viime kokouksessaan päättämällä osakeannilla.

- Näyttää siltä, että kaikki 46 uutta osaketta saadaan myytyä kuluvan vuoden aikana, kertoo Lounais-Suomen Jää Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Viitaniemi.

Viitaniemen mukaan toive lisäpukuhuoneiden ja saunan rakentamisesta on tullut hallin käyttäjien, ensi sijassa Paimion Hakan jääkiekkojaoston, taholta.

- Nykyinen neljän pukuhuoneen kapasiteetti ei ole riittävä esimerkiksi turnauksien järjestämiselle, sillä turnaukseen saattaa osallistua yhden päivän aikana jopa kymmenen joukkuetta, toteaa Viitaniemi ja uskoo lisärakentamisesta olevan hyötyä hallin markkinoinnissa.

Laajennusosan pukuhuoneet eivät tule normaaliin arkikäyttöön, vaan niitä säästellään turnauksia ynnä muita isompia tapahtumia varten. Saunaakaan ei ole tarkoitus lämmittää joka päivä.

- Sauna lämpiää varausten mukaisesti. Sauna- ja kokoustilaa tullaan vuokraamaan myös ulkopuolisille, Viitaniemi kertoo.

Paimion jäähalliyhtiöllä on takanaan kolme voitollista vuotta. Voittoa on kertynyt tilikautta kohden 3.000-6.000 euroa. Vuotuinen liikevaihto on noin 200.000 euroa. Yhtiö on kolmessa vuodessa lyhentänyt velkojaan noin 80.000 euroa. Tällä hetkellä velkasaldo on 460.000 euroa.

- Tarkoitus on jatkossakin maksaa vauhdilla pois vierasta pääomaa, toteaa Viitaniemi ja kertoo jäävuorojen varaustilanteen olevan ensi syksyn osalta hyvä.
     

Pekka Saaristo iloitsee sekä siitä, että ryhmässä rientää alusta asti mukana olleita konkareita ja kosolti uusia teatterilaisia.

25 vuotta kesäteatteria
Murrebuumi jatkuu Paimiossa

Tulevana kesänä täyttyy 25 vuotta paimiolaisen kesäteatterin aloittamisesta. Tuoreena näyttää pysyneen niin ryhmä kuin paikallinen murrekin. Ohjaaja Pekka Saaristo kihertää innosta kun konkari Markku Kotamäki neuvoo nuorelle Marko Pekkariselle vaimoväen käsittelyä leiskuvalla paimion kielellä.

Saaristo on kääntänyt vanhaa Jalmari Finnen tekstiä paimioksi ja tehnyt murresovituksen Pitkäjärveläiset-näytelmään. Paimiossa esitys on saanut paikallisen kylän mukaan nimekseen Pitkäporttalaise´, mutta valinnalla ei sen koommin haluta syyllistää tätä kulmakuntaa.

- Finnen mukaan Hämeessä tapeltiin ja nostatettiin lempeä. Meidän on uskottava että elämä täällä oli kutakuinkin samanmoista, Saaristo sanoo.

Paikalliselle murteelle kirjoittaminen on hänen mukaansa kuin ulkomaisen näytelmän kääntämistä, mutta oikea tapa lähestyä.

- Sillä saavutetaan karhea tuttuus. Ja onpa meidän murrebuumiamme muissakin teattereissa seurattu.
     

Huippuliigan avaus Paimiossa

Aurinkoinen ilma helli suunnistuksen ystäviä Paimion Maljamäessä, jonne sunnuntaina järjestetyt Silja-rastit keräsivät yli kaksi ja puoli tuhatta kilpailijaa, huoltajaa ja toimitsijaa. Tänä keväänä jo 19. kerran järjestettyjen Silja-rastien arvoa nosti se, että kisa oli samalla ensimmäinen suunnistuksen Huippuliigaan kuuluva osakilpailu.

Talkookoneisto ja vankat perinteet huolella järjestetyistä tapahtumista takasivat myös tällä kertaa onnistuneet kisat, vaikka kilpailun televisiointi järjestikin omat vaatimuksensa kisajärjestelyille.

Urheilukanavalla kilpailupäivän iltana pyörineen puolentoista tunnin koosteen aikana myös Paimion kaupunki sai hyvin näkyvyyttä osakseen.

- Huippuliiga ja sitä myöten Silja-rastit ovat yksi kevään suurimpia kansallisia suunnistustapahtumia, kilpailujohtaja Juhani Aaltonen Paimion Rastista totesi tyytyväisenä.

Hänen mukaansa kisojen eteen oli tehty iso työ, joka oli onnistunut hyvin niin järjestelyiden puolesta kuin taloudellisestikin.

Miesten sarjassa Silja-rastien ja samalla Huippuliigan ensimmäisen osakilpailun voittajaksi suunnisti Tero Föhr Vehkalahden Veikoista. Naisten voittajaksi leivottiin ylivoimaisesti Rastikarhujen Heli Jukkola.

Omissa kotikisoissa ei tällä kertaa nähty paikallisia värejä pääsarjoissa. Junioreista parhaiten menestyi H12 -sarjassa neljänneksi suunnistanut Paimion rastin Janne Nieminen ja kuudennen tilan ottanut Tommi Reponen.