|  Kunnallislehti 28.4.2009  |

Esanssit juhlivat vappuna

Tietosanakirjamääritelmän mukaan suomalainen sima on perinteinen vähäalkoholinen vappujuoma. Se valmistetaan kuumaan veteen laitetuista sitruunaviipaleista ja sokerista, josta osa on fariinisokeria, ja käytetään nokareella hiivaa.

Yksinkertaista ja luonnollista – eikö? Varmasti, jos vappujuoman valmistaa itse. Mutta mikäli ei ehdi tai osaa, niin lisäaineet tulevat kaupan päälle.

Lähikaupan hyllystä satunnaisotannalla napattu simapullo kertoo olevansa Perinteinen sima, Suomen Kuopiossa valmistettu, ja luultavasti varsin samanlainen kuin useimmat muutkin puolentoista litran muovipulloissa vapun alla kaupattavat alkoholittomat tai alle prosentin alkoholia sisältävät kauniin kullanväriset juomat.

Elintarvikkeiden ainesosien määrää ei yleensä tarvitse ilmoittaa, mutta ne on listattava siten, että eniten käytetty on listassa ensimmäisenä, toiseksi eniten käytetty toisena ja niin edelleen. Simapullo kertoo, että sen viisi suurinta ainesosaa ovat vesi, sokeri, omenatäysmehu, omenaviini ja hiilidioksidi. Ymmärrettävää.

Sen jälkeen seuraa lisäaineosasto. Niiden määrää ei voi arvioida, sillä pienet ainesosamäärät, joiden osuus on alle kaksi prosenttia, saa ilmoittaa haluamassaan järjestyksessä. Kaupan Perinteisessä simassa on happamuudensäätöainetta (E330), väriä (E 150b), hapettumisenestoainetta (E 300), säilöntäaineita (kaliumsorbaattia, kaliumdisulfiittia) sekä aromeja.

E-koodi tarkoittaa sitä, että Euroopan Unioni on arvioinut lisäaineen testien myötä turvalliseksi ja hyväksynyt sen elintarvikekäyttöön. Kaikki eivät aineiden turvallisuuteen kuitenkaan usko, vaan lisäaineiden väitetään aiheuttavan erilaisia vaivoja, syövästä suumätään.

Tässä simassa ei sentään ole aspartaamia (E 951), jota moni pelkää erityisesti. Norjalaisessa tutkimuksessa väitettiin aspartaamin tuhoavan aivosoluja, ja maailmalla puhutaan jopa aspartaamitaudista – oireina esimerkiksi huimausta, päänsärkyä, muistikatkoksia, halvausoireita – joka johtuisi siitä että aspartaami muuttaa aivokemiaa. Aspartaamia käytetään etenkin light-juomissa, koska se on 100–200 kertaa makeampi kuin tavallinen sokeri.

Entäpä sitten siman paras kaveri, tippaleipä? Tämä leivonnainen syntyi – jälleen viisaiden tietosanakirjojen mukaan – 1700-luvulla suomalaisen herrasväen vappujuhlien herkuksi. Vastaava leivonnainen tunnetaan Itävallassa ja Saksassa nimellä Strauben ja Yhdysvalloissa nimellä funnel cake.

Tippaleivän perinteisten valmistusaineiden pitäisi oleman maito, vehnäjauhot, kananmunat, sokeri ja suola. Taikina valutetaan sykkyräksi kuumaan rasvaan, ja siinä se.

Mutta mikäli läträäminen löysän taikinan ja kuuman rasvakattilan kanssa pelottaa, on käytävä taas kaupan kautta. Ja pakkauksesta voi lukea, että yli satavuotiaan, arvostetun suomalaisen leipomon tippaleipään ilmoitetaan käytetyn vehnäjauhoja, kasvirasvaa, maitoa, kananmunaa, sokeria, emulgointiainetta (E 471, E 475), suolaa ja aromia. E 471 ja E 475 lasketaan kriittisissäkin piireissä pelkästään haitattomiksi yleisiksi lisäaineiksi, hurraa! Mutta mitähän nuo aromit oikeastaan ovat?