Kunnallislehti 28.12.2002
   

Paimion kylätoimikunnat ovaat saaneet tukea koulujensa säilyttämiseen Varsinais-Suomen Kylät ry:ltä, joka tuli pari viikkoa sitten pitämään syyskokouksensa Huson koululle. Sikäläisen kylätoimikunnan puheenjohtaja Minna Virta (edessä) kertoi kokousväelle tilanteesta.

Kylät neuvottelemaan koulukiinteistöistä

Paimion kylätoimikunnat ja kaupunginvirasto käyvät lähiaikoina neuvotteluja koulukäytöstä poistettujen kyläkoulujen eli Hevonpään, Huson, Kevolan ja Sukselan koulujen tulevaisuudesta. Kaupunginjohtaja Paavo Tyrväisen mukaan maanantaiksi 30.12. on sovittu tapaaminen kahden kylätoimikunnan kanssa. Kaikkien neuvottelujen jälkeen asia tuodaan käsittelyyn luottamuselinten listoilla.

Kaupunginjohtajan lähtökohta on, ettei kaupunki voi ylläpitää ja vieläpä hyvässä kunnossa tällaisia kiinteistöjä eri puolilla pitäjää. On otettava huomioon kaupungin talous esimerkiksi samaan aikaan käytävä keskustelu terveyspalveluista.

Vanhojen koulujen kunto on sellainen, että se vaatii kohentamista, eikä nykyisellä käytöllä ole järkevää, että kaupunki kohentaa niitä. Kaupunginjohtajan ensisijainen toiveensa on, että kylätoimikunnat voisivat lunastaa kiinteistöt itselleen. Jos vastuu on kiinteistön koon ja ylläpitokustannusten takia liian suuri, täytyy miettiä muita ratkaisuja. Mutta myydään ne sitten nimelliseen hintaan tai markkinahintaan, ei kaupunki niillä rikastu.

Tyrväinen sanoo Paimion uutena johtajana yllättyneensä siitä, että entiset koulut ovat niin kauan saaneet olla ennallaan. Esimerkiksi Husossa koulunkäynti loppui 1960-luvun lopulla.

- Näihin liittyy paljon tunneasioita, joiden tarkastelu on vaikeampaa, hän myöntelee.

Vanhojen koulukiinteistöjen myynti pulpahti esiin alkuvuonna. Silloin tuotiin julkisuuteen kiinteistöistä koituvat kustannukset. Kylätoimikunnat järjestivät toukokuussa mielenosoituksen ja vaativat selvitystä koulujen todellisisista menoista ja myös tuloista.

Yksi selvitys valmistui syyskuussa, mutta kaupunginhallitus päätti silloin siirtää asia uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään koulujen tonttien tilanne ja koulujen keskeisimmät korjaustarpeet. Tämä selvitys on nyt valmistunut.
   

Timo Santala myi raketteja supermarketin tiloissa perjantaina. Minna ja Jukka Laapotti tekivät aikuisina kaupan, mutta Jonathan valitsi tuotteet, kärjessä "Jättisäpinä".

Ilotulitteita hankitaan aattoon asti

- Ilotulitteiden vilkkain ostopäivä on meillä uudenvuoden aatto, sanoo Timo Santala paimiolaisesta pyöräliike Santalasta.

Hänen mukaansa tulitekauppa näyttäisi menevän vanhaa rataansa.

- Rakettien laatu on parantunut, mutta hintataso säilynyt ennallaan. Tarvikkeet ovat yhä siistimpiä.

- Vaikka ruutimääriä yksittäisissä paukuissa on takavuosista vähennetty, pystytään määrä käyttämään paremmin hyödyksi, Santala sanoo.

Lapsiperheet hankkivat pienempää, aikuiset itselleen suuria ja näyttäviä raketteja.

- Alaikäisille emme myy, se on selvä. Eipä enää ole näkynyt yrittäjiäkään ikäänsä bluffaamassa.

- Viallisen tulitteen pääsy markkinoille on erittäin epätodennäköistä. Kaikki on kiinni käyttäjästä, Santala huomauttaa.

Sauvolainen asekauppias Matti Talvitie kertoo oman myyntinsä jakautuvan tasaisemmin välipäiville. Myös hän pitää Ilotulite Oy:n välittämiä tuotteita turvallisina, mutta ei välttele puhumasta suojautumisesta.

- Suosittuja ovat patatyyppiset ja isot raketit. Padasta lähtee useita raketteja, joita ei tarvitse yksitellen sytytellä. Isot raketit ovat toinen suosittu tyyppi.

Talvitie sanoo olleensa ensimmäisiä, jotka puhuivat suojalasien käytön puolesta.

- Kyllä sitä silloin vähän naureskeltiinkin ja puhetta pidettiin erikoisena ilotulitemyyjän suusta. Asenteet ovat nyttemin kohentuneet.

- Suojalaseja saa halvimmillaan kolmella eurolla.

Hinta ei siis ole este, eivätkä lasit myyjän bisneksen tukijalka. Syy on turvallisuudessa.

- Edelleen suosittelen laseja. Onhan niillä jatkossa muutakin käyttöä, Talvitie sanoo.
     

Kunnanhallituksen puheenjohtaja vaihtuu Sauvossa

18 vuotta Sauvon kunnanhallituksen puheenjohtajana toiminut Heikki Rauhala (kesk.) vetäytyy tehtävästä omasta pyynnöstään. Uudeksi puheenjohtajaksi nousee Esko Kiviranta (kesk.).

Rauhala siirtyy kaudella 2003-2004 valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja tällä paikalla ollut Kiviranta ottaa hallituksen puheenjohtajuuden vastaan.

Sauvossa valtuustokauden puolivälissä tapahtuu muitakin muutoksia, jotka liittyvät vaalituloksen jyvittämiseen luottamustoimien johtopaikoille. Sosialidemokraateilla on ollut kunnanhallituksessa kaksi paikkaa, kokoomuksella yksi ja sen lisäksi valtuuston varapuheenjohtajuus. Kauden puolivälistä kokoomus jatkaa kahdella hallituspaikalla, sosialidemokraatit yhdellä ja valtuuston varapuheenjohtajan paikka siirtyy vasemmistoliitolle, käytännössä Ritva Reposelle.

Sauvon kunnanvaltuusto valitsee uudet nimet 22.1.03 pidettävässä kokouksessaan. Paimiossa ja Piikkiössä valtuustokauden toinen puolisko jatkuu entisin luottamusnimin.

Poliisi saamassa huumekoiran

Paimiolta on tulossa rahaa, jotta Kaarinan poliisilaitos voi hankkia oman huumekoiran. Lääninhallitus on ilmoittanut suostuvansa koiran hankintaan, mutta rahoitusta ei sitä kautta tule. Poliisit ehdottavatkin, että kunnat rahoittaisivat hankintaa väkilukujen suhteessa.

Koiran hankintaa ja kahden vuoden toimintaa varten tarvitaan noin 7.000 euroa eli vuodessa 3.500 euroa. Paimion kaupunginhallitus lupasi maksaa kahtena vuonna 634 euron osuutensa. Sauvon osuus on 180 euroa vuodessa ja Piikkiön 430 euroa. Kaarina on jo lupautunut maksamaan oman 1.333 euron osuutensa. Liedon summa olisi 923 euroa.

Vetoomuskirjeen kuntiin on kirjoittanut neljä konstaapelia, jotka sitoutuvat työskentelemään koiran kanssa ja osallistumaan huumeiden vastaiseen toimintaan esimerkiksi oppilaitoksissa ja nuorisotiloissa. Paimiosta allekirjoittajana on ylikonstaapeli Ismo Mäntylä ja Piikkiöstä aluepoliisi Jouko Jokinen.
     

- Ihan hyvä jää. Me käydään tosi usein, tuumivat Lotta (vas) ja Titta Vikman Kriivarin kentän kunnosta.

Jääkentät kunnossa vähemmällä vedellä

- Veden käyttöön ei ole asetettu rajoitteita. Kaikki jäät on pystytty pitämään kunnossa.

Näin sanoo Paimion kaupungin liikuntasihteeri Soini Santala vastauksena kysymykseen, onko paljon puhuttu kuivuus merkinnyt rajoituksia luistelualueiden jäädytykseen. Santalan mukaan talvi on ollut sikäli suosiollinen, että pakkasta on riittänyt.

- Monena vuonna vesisade on vienyt jäät välillä, nyt pohjat ovat pysyneet. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö vettä tarvittaisi.

- Jäät kuluvat käytössä aika lailla ja kenttiä täytyy jäädyttää.

Kenttämestari Jouni Vikman sanoo, että jos rajoituksia tulee, kenttien kunto repsahtaa parissa viikossa.

- Kuluneella pinnalla ei ole miellyttävää luistella. Sivukentillä käyttöä on runsaasti, osaksi jo siksi että ne sijaitsevat koulujen läheisyydessä.

- Pintojen hoitamiseen vettä ei kuitenkaan kulu paljon. Kaikkiaan tänä talvena vettä on tarvittu huomattavasti vähemmän kuin märkinä talvina, jolloin jäädytys on pitänyt aloittaa uudelleen alusta, Vikman sanoo.

Paimion kaupungissa jäänhoidon piirissä on kaikkiaan kymmenkunta kenttää.