|  Kunnallislehti 8.12.2006  |

Pro Patria -taulu Paimiotaloon, kupariin kaiverrettu 122 nimeä

	Muistotaulun äärellä etualalla Vuokko Hurme ja Eila Kevo. Heistä taaksepäin Tauno Lehtinen, Paavo Laitinen ja Terho Tomero.

Itsenäisyyspäivän vietto käynnistyi Paimiossa tänä vuonna poikkeuksellisen juhlavissa merkeissä, kun kaupungintalon toisen kerroksen aulassa paljastettiin Pro Patria -taulu.

Talon miljööseen varta vasten suunniteltuun kupariseen muistotauluun on kirjattu 122 talvi- ja jatkosodassa kaatuneen ja haavoittuneen paimiolaisen nimi.

Pro Patria-taulun paljastusta seuranneille veteraanien edustajille päivä oli odotettu, sillä hanketta viriteltiin pidempään. Erityiseen harkintaan asia nousi syksyllä 2005, kun Paimion Sotaveteraanien Tuki ry, edustamiensa Sotaveteraanien ja Sotainvalidien Veljesliitonosastojen puolesta esitti, että kaupunki ja seurakunta hankkivat taulun ja sijoittavat sen arvoiselleen paikalle tulevaan kaupungintalo-kirjastoon.

Pro Patria-taulun tammipuiseen taustaan on kiinnitetty Vapaudenristin ritarikunnan sururisti ja teksti "Isänmaan puolesta 1939-1944 kaatuneitten paimiolaisten muistolle", alla on metalliset taulut, joihin on laser-tekniikalla kaiverrettu nimet ja päivämäärät. Taulut on pinnoitettu kuparilla. Kokonaisuuden ovat suunnitelleet arkkitehdit Pia Helin ja Paula Aantaa.

Tauluun on kirjattu kaikkiaan 122 sankarivainajan nimet, vaikka Paimion sankarihautaan on haudattu 108 vainajaa. Osa Paimiosta sotaan lähteneistä on siunattu muihin sankarihautoihin, osa taistelukentille. Joukosta löytyy myös yksi nainen, lottana Syvärillä kuollut Sirkka Salvela.

- Hyvin traaginen tapaus, hän oli morsiamena lähdössä kotiin omiin häihinsä ja venematkalla vene kaatui ja morsian hukkui, kertoi taulua yhdessä Eila Kevon kanssa tutkinut Vuokko Hurme.

Pro Patria-taulun paljastuksen jälkeen olikin sykähdyttävä näky, kun veteraanipolven edustajat tutkivat taulun tuttuja nimiä ja vaihtoivat muistojaan.