|  Kunnallislehti 7.12.2007  |

Koroisten koulu nosti liput salkoon

	Juhlan huipennuksesi yleisö sai nähdä näyttävän, Suomen lippua symbolisoivan esityksen.

Koroisten koulu Piikkiössä piti oman itsenäisyysjuhlansa jo keskiviikkona. Illan juhlavieraana oli sotaveteraani Helge Jalava, joka lähti nuorena sotaan rakkaan isänmaansa puolesta.

– Kuulun niihin, jotka lähtivät sotaan 15-vuotiaina vapaaehtoisina. Olin sodassa viisi vuotta. En kadu, vaikka paras nuoruuteni aika meni sodassa, Jalava kertoi.

Jalava kuvaili puutetta, kylmää ja nälkää, joita sotilaat joutuivat kärsimään sodan aikana.

– Kaikkein vaikeinta on muistella niitä sotilaita, jotka kaatuivat ja haavoittuivat.

– Mikään elokuva tai kirja ei pysty kuvaamaan tunteita taistelun tiimellyksessä, kun jokainen silmänräpäys oli erilainen.

Jalava pohti, ettei itsenäisyyttä ei ole saatu ilman suuria uhrauksia. Siitä on maksettu kallis hinta.

– Sankarikummut täällä Piikkiössäkin kertovat, kuinka kallis tämä isänmaa on.

Liikuntahallissa oppilaille ja heidän vanhemmilleen järjestetyn illan ohjelma oli varsin juhlava. Tunteisiin vetoavien isämaallisten kuoro- ja yhteislaulujen lomassa oppilaat esittivät mietteitä Suomen itsenäisyydestä. Tanssiesityksistä vastasivat Turun kansantanssin ystävät ja Tanssistudio Point, jonka esiintyjistä merkittävä osa oli koulun oppilaita.

Ilta päättyi näyttävään Suomen lippua symboloivaan esitykseen, jossa olivat mukana neljän eri luokan oppilaat. Lippunäytöksen olivat ohjanneet Maija Vasa ja Riikka Aaltonen.

Itsenäisyyden vaiheiden muistelua

– 90 vuotta Suomen historiassa on kohtalaisen lyhyt aika, sillä keskuudessamme elää vielä ihmisiä, jotka muistavat tuon historiallisen, osin kovin kipeänkin alkutaipaleen vaiheet, alkaa päätoimittaja Aimo Massisen puhe Paimion itsenäisyysjuhlassa.

Massinen muistelee itsenäisen Suomen vaiheita ensimmäisistä vuosikymmenistä talvi- ja jatkosotien taisteluihin itsenäisyyden puolesta, ja viimein Neuvostoliiton romahtamiseen viime vuosikymmenellä, ja EU:hun liittymistä.

– Suuri kiitos ja kunnia kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille. Kymmenettuhannet uhrasivat henkensä ja vielä suurempi joukko terveytensä isänmaan puolesta. Osa sankareista elää vielä keskuudessamme, emmekä saa heitä koskaan unohtaa.

Massinen puhuu myös globalisaation mukanaan tuomista yllätyksistä. Kun millään ei ole enää mitään väliä, pannaan tasaiseksi kaikki. Hän muistuttaa kuitenkin, että on silti paljon enemmän asioita, joista voidaan iloita. Esimerkkinä eurooppalaisille ovat mm. koululaitoksemme ja Nokian jatkuva menestys.

– Noin neljäkymmentä vuotta lehtimiehenä toimineena haluan korostaa erityisesti kielen ja sananvapauden merkitystä. Kieli on ihmisen ajattelun ja koko inhimillisen toiminnan väline. Ilman sitä ei ole sananvapautta eikä suomalaista identiteettiäkään.

Lopuksi Massinen muistuttaa, että vaikka nyt olemme osa suurempaa eurooppalaista perhettä EU:ta, suomalaisten itsenäisyyden ja vapauden vaatimus ei ole mihinkään kadonnut.

Laulu- ja soittoesitykset, juhlapuhuja ja Perinnetyöryhmän DVD-esitys juhlistivat itsenäisyyttä tyylikkäästi.

Sauvossa aiheena turvallisuus

Sauvossa itsenäisyysjuhlaa vietettiin seurakuntatalolla. Juhla koostui Paimion musiikkiopiston oppilaiden esityksistä ja kansanedustaja Esko Kivirannan itsenäisyyspäivän puheesta, jossa hän puhui Suomen ja lähiympäristön turvallisuudesta ja puolustuspolitiikasta, EU:n ja Naton suhteesta.

– Suomen tulee varautua pahimpaan huolehtimalla siitä, että edellytykset uskottavalle maanpuolustukselle ovat jatkuvasti olemassa.

Kivirannan mukaan Suomen olisi hyvä osallistua kansainväliseen työhön, jolla pystytään varmistamaan turvallisuus laajemminkin. Hän muistutti lisäksi yleisen asevelvollisuuden merkityksestä suomalaiselle maanpuolustukselle. Suomea puolustavat aina ja varmimmin suomalaiset, olipa Suomi sotilasliittoihin kuulumaton tai ei.