Kunnallislehti 28.6.2003
   

Entinen Hevonpään koulu on heinäkuun ajan kaupan paimiolaisille yhdistyksille.

Paimio myy kiinteistöjään

Paimion kaupunki teki ensimmäisen kouriintuntuvan siirron paljon porua aiheuttaneessa entisten kyläkoulujen myynnissä: se tarjoaa Hevonpään koulua eli Helmilää yleiseen myyntiin Paimion rekisteröidyille yhdistyksille. Niillä on heinäkuun loppuun saakka aikaa tehdä tarjouksia.

Kaupunginjohtajan pohjaehdotuksena oli, että Helmilä olisi pantu heti yleiseen myyntiin kiinteistönvälittäjän kautta. Kaupunginhallitus halusi kuitenkin katsoa ensin yhdistysten tahdon.

Hevonpään kylätoimikunta on jo ilmoittanut kaupungille, ettei se aio koulua ostaa. Hevonpää on näin ollen helpoin tapaus niistä neljästä entisestä koulusta, joiden myyntiä kaupunki kaavailee.

Kolme muuta eli Huson-Kurjen-Maljamäen, Kevolan-Pitkäportaan ja Sukselan kylätoimikunnat ilmoittivat keväällä harkitsevansa pitkin hampain tosin koulunsa ostoa ja yhdistykseksi rekisteröitymistä. Niillä on kouluilla monenlaista toimintaa.

Kaupunginhallitus asetti myyntiin myös Hanhijoentien varrelta Kiusalan päärakennuksen 1,48 hehtaarin alueen mutta kolmeen eri tonttiin jaettuna. Edelleen myyntiin tulee entisen Hietavarjon kiinteistö Satojoentien varrelta. Siellä sijaitsee 1938 rakennettu päärakennus, sauna ja talousrakennus.
   

Maaseutuoppilaitoksen eläinvalikoima kasvaa mm. vuohilla.

Vuohilaumakin muuttaa Tuorlaan

Eläinalan opetus aikoo Tuorlassa yhä keskittyä pääosin porsastuotantoon, vaikka taannoinen suunnitelma suursikalan perustamisesta joutuikin tylysti tyrmätyksi. Tuorlassa on tähänkin asti ollut 120 sian sikala, ja nyt se vain saneerataan nykyaikaiseksi.

Koko suuri kotieläinrakennus saneerataan muutenkin. Sikojen lisäksi sinne tulee lihakarjaa, vuohia ja muutama hevonen.

Rehtori Ilkka Harkkilan mukaan tähän ratkaisuun vaikuttivat monet seikat: olemassa olevat tilat, joihin ei kuitenkaan voinut tehdä suurta sikalaa, sekä kotieläintuotannon painopisteet maakunnassa ja koko maassa.

- Viime kädessä perusteluna ovat opetuksen tarpeet. Sitähän nämä kaikki tukitoiminnatkin palvelevat, toimivat havaintovälineinä opetukselle. Kokonaan uudenlainen on yhteistyökuvio, jossa oppilaitos vuokraa osan navetastaan Vuohilaakson vuohille, ja vuohien hoito liittyy osaltaan eläinalan opetukseen.

- Kun meillä ei enää ole lypsylehmiä, niin lypsyn ja maitohygienian opetus pystytään toteuttamaan tällä tavalla. Samalla oppilaat saavat myös yrittäjyyskasvatusta, sillä on varmasti ihan toista, kun tässä toimii yksityinen yrittäjä, verrattuna siihen että oppilaat näkisivät vain oppilaitoksen omia eläimiä, Harkkila uskoo.

Kotieläinrakennuksen saneeraaminen maksaa yhteensä 190.000 euroa. Oppilaitoksen lähivuodet näyttävät sikäli valoisilta, että opinahjo sai äskettäin nostetuksi oppilaskiintiönsä 330:sta 360:een, ja valtio aikoo lähivuosina satsata aikuiskoulutukseen. Oleellista on tietysti saako oppilaitos kaikki paikkansa täytetyksi.

Oppilaitoksen pitkän ajan suunnitelmia luotaava selvitystyö on toistaiseksi pysähdyksissä. Selvitysmies erotettiin, ja uusi yhtymähallitus ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä, missä muodossa selvitystä jatketaan.
     

Marjatta Järvinen lausui näyttelyn avajaisissa mm. vuosien varrella syntyneitä omia runojaan, joita hän oli ripustanut tuulessa liehuvaksi "runopyykiksi".

Runopyykkiä ja puisia pohdintoja

Paimion Askalan leiritalon uudessa näyttelyssä esineet, runot ja maisema ovat mielikuvitusta ruokkivassa vuorovaikutuksessa. Lausujana tutuksi tullut Marjatta Järvinen on tuonut sinne pääasiassa puusta työstettyjä esineitä, väritutkielmia sekä esineisiin liittyviä runoja omia ja muiden.

- En koskaan ajatellut näitä esillä pantavaksi, Marjatta Järvinen sanoo ja kertoo tehneensä esineitä itselleen, omaksi ja perheen iloksi.

Järjestäjätahon eli Paimion seudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, läänintaiteilija Viri Teppo-Pärnä suostutteli tekemään niistä näyttelyn, ja idea toimiikin loistavasti.

Marjatta Järvisen motiivina esineiden tekemisessä on ollut oman elämän allekirjoittaminen: Pyykkinarulla liehuvat Marjatan runot vuosien varrelta.

- Puiset tikkaat johtava suoraan taivaan sineen. On portti, josta itse kukin voi astua mihin? Vaikka omaan lapsuuteensa.

Marjatta Järvisen lapsuudesta kertovat isän veistämät heinäseipäät ja äidin palasiksi hajonnut mutta auringoksi uudelleen koottu taikinakorvo.
     

Juhannusrastit Kauhaisissa

Juhannuksen Peimarin Rastit suunnistettiin pääosin sateettomassa kelissä torstaina 19.6. Kauhaisissa. Osanottajia kertyi 159. Keskuksena toimi jo toista iltaa peräkkäin Erkki Jokiniemen tilakeskus. Mainiot puitteet helpottivat järjestelytehtäviä.

6 km: 1) Jaarinen Timo 44.38, 2) Kukkonen Toni 44.58, 3) Takahashi Yoshinori 47.01.
4 B: 1) Niinistö Antti-Pekka 28.23, 2) Nieminen Janne 29.07, 3) Niinistö Janne 35.08.
4 A: 1) Heikkinen J-P 37.28, 2) Vuori Rauno 37.32, 3) Repo Seppo 39.18.
2 B: 1) Amper Rasmus 16.23, 2) Salo Teemu 21.57, 3) Helin Sanna 27.06.
2 A: 1) Aittoniemi Anneli 25.22, 2) Aaltonen Matti 25.27, 3) Biström Sol-Britt 31.37.