www.kunnallislehti.fi on nyt KUNTSARI

|  Kunnallislehti 20.6.2006  |

Pieni paratiisi

 
Moni on viettänyt "Harviksessa" suvea sukupolvesta toiseen, esimerkiksi Heikkiset jo viidennessä polvessa, kun pikkuinen Niilo tuli ensimmäisen kerran katsomaan Harvaluodon kesää.

"On suurenmoista tyynenä kesäaamuna herätä varhain siiman nostoon, kun kevyt utu vielä leijuu meren yllä ja rannat ovat ihan hiljaa, vain oman soutuveneen airojen narina ja vieno veden liplatus. Sitten jossakin rannassa näkyy liikettä, jonkun mökin piipusta alkaa tulla hentoa savua, pikkuhiljaa ranta herää ja alkaa uusi Harvaluotopäivä."

Näin maalailee Ilkka Rantasalo, yksi Harvaluodon Pahanportaantien varrelle sijoittuvan mökkialueen kesäasukkaista. Tiivis mökkialue on pieni paratiisi, jossa on viihdytty jo 50 vuotta, joten Pahanportaantien mökkiläiset keksivät viettää yhteisönsä 50-vuotissyntymäpäivää kunnan rannan leirikatoksessa ja muistella mökkielämää kautta vuosikymmenten.

Erikoista on, että alueen mökit ovat lähes poikkeuksetta alkuperäisessä kuosissaan. Toki niitä on varusteltu ja rakennettu lisätilaa, mutta yhtä mökkiä lukuun ottamatta mökit ovat alkuperäisiä. Alkujaan ne olivat kooltaan likimain 30-neliöisiä, vähän yli tai alle, eivätkä tontitkaan suuren suuria ole.

Muutama mökeistä jopa edustaa Suomen ensimmäisiä elementtirakenteisia kesäasuntoja. Ainakin neljä mökkiä tuotiin paikalle valmiina paloina. Turun Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa Cygnaeuksen koulun pihalla oli Kesäkoto-malliston myyntinäyttely, ja useampikin hoksasi että siinäpä helppo konsti saada nopeasti mökki valmiiksi. Toiset hankkivat mökkitarpeet Harvaluodon sahalta.

Pahanportaantien varrella on kaikkiaan 22 kesäasuntoa, melkein kaikki rantatonteilla. Kartoissa lukee että ollaan "Suurnenännokassa", mutta virallista nimeä ei käytä kukaan. Jotkut sanovat menevänsä mökille "Harvuriin", toiset "Harppiin", kuka mitenkin.

Alun perin seutu kuului Alastalon tilaan, jonka silloiset omistajat alkoivat myydä alueelta kesämökkitontteja vuonna 1956. Kaikki menivät kaupaksi parin vuoden sisällä. Tontin ostaneista suurin osa oli turkulaisia.

- Minunkin kaverini Turussa ihmettelivät että mitä sä sinne landelle meet. Meitä oli parhaimmillaan varmaan 30 nuorta porukassa, veneiltiin usein viikonlopuksi telttailemaan Aaviikkiin, juhlan puuhaajiin kuulunut Anne Lehvikkö kertoi.

Aaviikkiin ja nuorisoon liittyy sellainenkin muisto, että yksi kaveri "unohtui" kerran sinne viikoksi. Seuraavana perjantaina muiden tullessa hän oli iloisena huiskuttamassa kalliolla.

    © Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina