|  Kunnallislehti 29.6.2007  |

Jere Lietzén treenaa syksyn MM-kisoihin

	Jere Lietzén kertoo harrastaneensa voimanostoa 15-vuotiaasta lähtien.

– Piikkiöläiselle voimanoston suomenmestarille kesä on täyttä puurtamista. Syksyn MM-kisat pitävät miehen tiiviisti Pontelan punttisalilla.

– Jos haluaa pitää itsensä kisakunnossa, on treenattava kolme kertaa viikossa ympäri vuoden. Kavereiden kanssa ei ehdi paljon olemaan, sillä treenien jälkeen on aina levättävä perusteellisesti.

22-vuotias Jere Lietzén voitti keväällä suomenmestaruuden alle 23-vuotiaiden sarjassa. Jalkakyykystä rautaa nousi 270 kiloa, penkkipunnerruksen tulos oli 200 kiloa ja maastavedon 300 kiloa.

Tuloksen perusteella paikka maajoukkueessa on käytännössä varma, ja edessä on MM-kisamatka Ranskan La Gardeen syyskuun alussa.

– Siellä on nyt kova taso, sillä venäläisten dopingista saama kahden vuoden kilpailukielto on ohi. Pidän realistisena, että voisin sijoittua kolmannelle tilalle 100- tai 110-kiloisten sarjassa.

Piikkiön Kehityksen riveissä kilpaileva Jere Lietzén kertoo harrastaneensa voimanostoa 15-vuotiaasta lähtien isänsä Jyrki Lietzénin valmennuksessa.

– Osaltaan lajin valintaan vaikutti isän esimerkki. Hän harrasti voimanostoa vaikka ei kilpaillutkaan. Osaltaan siihen vaikutti halu näyttää isommalta kuin muut, Lietzén naurahtaa.

Hän treenaa kehonrakennustyylillä eli pitkillä sarjoilla. Ajatuksena on, että massaa pitää olla, jotta olisi myös voimaa. Tulosta on tullutkin. 180 senttiä pitkä painonnostaja painaa 107 kiloa.

– Syön tavallista kotiruokaa, mutta enemmän kuin muut. Päivän mittaan tarvitsen kolme neljä lämmintä ateriaa, jotta saan tarvittavat 4 000 kaloria. Sen lisäksi joudun syömään lisäravinteita, koska proteiineja, hiilihydraatteja, vitamiineja ja mineraaleja ei saa tavallisesta ruuasta tarpeeksi paljon.

– Olen ammatiltani kirvesmies. Siitä on hyötyä voimanostossa ja toisinpäin. Jos istuisin päivät kirjoituspöydän ääressä, joutuisin treenaamaan paljon enemmän.

Usein voimanosto mielletään pelkästään fyysiseksi lajiksi, jossa pärjää nostelemalla rautaa tiiviiseen tahtiin. Lietzénillä on hieman toisenlainen käsitys asiasta. Voimanoston harrastaminen vaatii kovan työn lisäksi pitkäjänteisyyttä ja malttia.

– Huippusuorituksiin pääseminen on monilla omasta päästä kiinni. Kun tietää oman huipputuloksensa, sitä pystyy kisoissa parantamaan viidellä kilolla oikealla ajattelutavalla. Kaikilta se ei onnistu.

– Treeneissä on osattava kuunnella omaa kehoaan. Ei pidä innostua liikaa, ettei tule tulehduksia lihaksiin. Itse olen sairastanut enimmillään viikon koko sinä aikana, kun olen harrastanut voimanostoa.

Lietzénin pitkäjänteisyydestä kertoo, että mies on asettanut tavoitteekseen jatkaa lajin harrastamista veteraani-ikään saakka. Suurimpana haaveena on voittaa maailmanmestaruus.

– Juniorikauden jälkeen aion kuitenkin pitää yhden välivuoden. Sen jälkeen jatkan taas.