|  Kunnallislehti 18.3.2008  |

Kaukolämmöllä on kysyntää Paimiossa

	Biopolttoainetta käyttävä kiinteän polttoaineen lämpökeskus tupruttaa ilmoille pääasiassa vesihöyryä. Hiilidioksidipäästöt jäävät Pekka Vihervuoren mukaan minimiin.

Paimion kaupungin ja Fortum Oyj:n puoliksi omistama Paimion Lämpökeskus Oy saavutti viime vuonna uudet rajapyykit sekä asiakasmäärissä että lämmönmyynnissä.

Tilausteho kasvoi vuoden aikana 13,5 prosenttia, ja lämmönjakelun piiriin kirjattiin 20 uutta asiakasta. Uusista asiakkaista merkittävin on Varsinais Suomen erityishuoltopiiri, jonka Paimiossa sijaitseva rakennuskanta liitettiin kokonaisuudessaan kaukolämpöverkkoon.

Lämpöyhtiön toimitusjohtaja Pekka Vihervuori uskoo voimakkaan kasvun jatkuvan lähivuosina.

– Kaukolämmön piiriin tulee näillä näkymin ainakin osa uudesta Saaren asemakaava-alueesta. Lisäksi kaikki Paimion keskustaan rakennettavat kerrostalot tulevat suurella todennäköisyydellä asiakkaiksemme. Uskon myös, että Hanhijoen koulun ja päiväkodin liittäminen kaukolämpöön on vain ajan kysymys, Vihervuori sanoo.

Aikaa myöten kaukolämpöverkosto laajenee myös Rivonmäen teollisuusalueelle ja Oinilan suuntaan.

Puuhakkeesta ei hiilidioksidipäästöjä

Lämmönmyynnin kasvaessa lisääntyvät paineet toisen biopolttoainekattilanrakentamiseen.

– Kyse ei ole siitä, ettei nykyinen kapasiteettimme riittäisi, vaan siitä, että lämpöenergian tuottaminen biopolttoaineella on huomattavasti halvempaa ja ympäristöystävällisempää kuin raskaan polttoöljyn käyttö.

– Todennäköisesti nykyisen vuonna 2003 valmistuneen biolämpökeskuksen rinnalle ei tarvita yhtä isoa uutta laitosta. Kokoluokka täytyy harkita tarkkaan, sillä investoinnit kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän tehoa haetaan, Vihervuori kertoo.

Tällä hetkellä Paimion Lämpökeskus Oy:n myymä ja siirtämä lämpöenergia tuotetaan lähes 90-prosenttisesti biopolttoaineella. Kyseessä on kokopuuhake, metsätähdehake, puun kuori ja puru. Päivittäin tätä tavaraa palaa kolme rekkakuormallista.

Yhtiön vanhempi, raskasta polttoöljyä käyttävä lämpökeskus on käytössä vain kesäkauden huoltoseisokkien aikana sekä kovilla paikkasilla, jolloin kuormitus on korkeimmillaan. Öljyä kuluu vuositasolla noin miljoona litraa.

Uuden biolämpökeskuksen rakentamistarvetta on helppo perustella paitsi taloudellisilla myös ympäristöseikoilla.

– Ympäristöystävällisyydessään se on aivan omaa luokkaansa. Puuhakkeesta meillä ei laskennallisesti tule hiilidioksidipäästöjä lainkaan, Vihervuori kertoo.

– Lisäksi meillä on kattilan jälkeen sähkösuodatin, joka ottaa isoimmat partikkelit pois savukaasuista. Sitten on vielä savukaasupesuri. Piipustamme tulee pääosin vain lämmintä vesihöyryä.

Verkostoa jo 30 kilometriä

Erityishuoltopiirin mukaantulo kaukolämpöön edellytti lämpöyhtiöltä noin 400 000 euron suuruisia investointeja. Kaiken kaikkiaan viime vuoden investoinnit olivat 579 000 euroa.

Uutta kaukolämpölinjaa rakennettiin 2,5 kilometrin verran. Verkoston kokonaispituus on nyt lähes 30 kilometriä. Kaukolämpö on omakotirakentajallekin varteenotettava vaihtoehto, ellei tontti sijaitse kaukana linjasta. Ison omakotitalon liittymismaksut ovat 4 000–4 500 euron luokkaa. Lisäksi asiakkaan on hankittava noin 5 000 euroa maksava lämmönsiirtopaketti.

– Energian osalta vuosikulut ovat 150 neliömetrin omakotitalossa noin 1 400 euroa.

Paimion kaukolämpöverkosto ulottuu etelän suunnassa Lähteenmäen teollisuusalueelle ja Neste-liikenneasemalle toisen haaran kulkiessa terveyskeskuksen kautta erityishuoltopiiriin kiinteistöille. Idässä kaukaisin etappi on Paimion sairaala, pohjoisessa entinen Fortum-kiinteistö.