|
Vili Nurmi ja Elviira Porthén musisoivat mielellään yhdessä. |
|
Musiikilla on rauhoittava vaikutus. Sen on huomannut musiikkileikkikoulun ohjaaja Eija Hakala sekä joukko paimiolaisia äitejä, jotka käyvät torstai-iltaisin Hakalan vetämässä vauvamuskarissa 6-9 kuukauden ikäisten pienokaistensa kanssa. - Laulun ja soiton aikana vauvat ovat iloisia ja hyväntuulisia. Kitinä alkaa vasta sitten kun ollaan lähdössä pois ja ryhdytään pukemaan, Eija Hakala kertoo. Vauvojen ohella muskarissa viihtyvät myös äidit. - Täällä on tosi kivaa. Vaihdamme kuulumisia, vertailemme kokemuksia ja seuraamme lasten kasvua ja kehitystä, kertoo Petra Rauhanen, joka käy muskarissa kahdeksan kuukauden ikäisen Alise-tyttärensä kanssa. Paimiossa ei ole ennen tätä syksyä ollut musiikkileikkikouluryhmää vauvoille ja äideille. - Kiinnostusta on ollut, mutta ei kuitenkaan riittävästi. Nyt halukkuutta oli sen verran, että saimme ryhmän kasaan, Eija Hakala kertoo. Tällä hetkellä vauvamuskari on lähinnä tällaista pikku jumppaa - silittämistä, taputtamista ja hypyttämistä. Keväällä meno on varmasti aivan toisenlaista. Musiikki muodostuu yhdessä lauletuista, Eija Hakalan säestämistä tutuista lastenlauluista. Musiikkiopisto on hankkinut vauvamuskarin käyttöön erilaisia "instrumenttejä", kuten pieniä tamburiineja ja maracaseja. - Ne tuntuvat maistuvan hyvältä, Eija Hakala nauraa. Muskariryhmiin
pääsee mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä, ilman
karsintoja. Kouluikäisten on erikseen pyrittävä musiikkiopiston
oppilaiksi. |
|
|
|
Kirjastotarkastajat Tuula Pihkala ja Päivi Jokitalo ihmettelivät Hannele Tuomisen työtilan kokoa. |
|
- Ai tää on teidän näyttelytila, ihmetteli kirjastotarkastaja Tuula Pihkala kurkistaessaan hyllyn taakse, Paimion pääkirjaston ikkunaan. Kaksi "läänin kirjastotarkastajaa", virallisesti sivistystoimen tarkastajaa, vieraili Paimion kirjastossa torstaina. Tuula Pihkala tuli Länsi-Suomen lääninhallituksen Jyväskylän toimipisteestä, Päivi Jokitalo Turusta. Tarkastuskäynnin syynä oli tietysti Paimion kirjastosuunnitelmat. Kirjastorakennushankkeet käsitellään ja asetetaan tärkeysjärjestykseen läänissä ennen lähettämistä opetusministeriöön, ja tilojen tarpeesta ei saa täydellistä käsitystä pelkästään papereiden perusteella. Paimio on varaamassa kirjaston suunnittelurahat ensi vuoden budjettiin ja jättämässä hankesuunnitelmahakemuksen lääninhallitukselle ensi keväänä. Yleensä hakemus toimitetaan lääniin vuotta, paria ennen hankkeen suunniteltua aloittamista. Valtionosuus olisi alustavasti luvassa Paimiolle vuonna 2004. Kirjastotarkastajat
tulivat Paimion-vierailullaan vakuuttuneiksi uusien tilojen tarpeellisuudesta.
Tuula Pihkala kertoi, ettei ole käynyt näin ahtaissa kirjastotiloissa
pitkään aikaan, verrattuna paikkakunnan kokoon. |
|
Sähkeet |
|
Mirjo Kanervavuori kertoo, että säännöt ovat tiukat. Tiloihin ei saa tuoda alkoholia eikä sinne saa tulla humalassa. Biljardi on nuorisokahvilan suosituin peli. |
|
Nuorison yökahvilatoimintaan on saatu Piikkiössä riittävät voimavarat ja nyt kahvila pystytään pitämään auki jokaisena perjantai-iltana. Nuorisolla on mahdollisuudet viettää aikaansa vuoroviikoin Pontelassa ja seurakuntatalolla pelien ja musiikin parissa. - Suosituinta täällä ovat biljardi ja pingis. Nuoret voivat soittaa täällä omia levyjään ja välillä katsotaan videoita ja leffoja. Nyt nuorisovaltuuston jäsenet ovat kehittämässä tasatunneiksi kilpailuja, joissa on palkintona leffalippuja, kertoo Piikkiön nuorisotyöntekijä Mirjo Kanervavuori. Kahvilassa on alkoholin suhteen ehdoton nollaraja. Tiloihin ei saa tuoda alkoholia eikä sinne saa tulla humalassa. Epäilyttävissä tapauksissa puhallutetaan ja ikävä kyllä aina silloin tällöin joku joudutaan poistamaan tiloista. Kun Pontelaan saapuneelta poikajoukolta kysyy, miten nuorisokahvilatoimintaa voitaisiin kehittää, tulee muutamalta nuorukaiselta kuin yhdestä suusta: - Nollaraja pois! Kahvinkeittopuuhissa oleva nuorisovaltuuston jäsen Pirita Lintervo on sitä mieltä, että nollarajasta on pidettävä ehdottomasti kiinni. - Kahvilan
tarkoituksenahan on juuri näyttää, että on tarjolla
muitakin vaihtoehtoja kuin ryyppääminen. |
|
Urheilu |
|
Mursukerho täytti 25 vuotta Paimion Hakan Mursukerho on toiminut 25 vuotta. Kesäisin Mursut pelaavat kahdella joukkueella jalkapallon ikämiessarjoissa, talvella vuorossa on lentopallo ja muut harrastukset. Mursukerhossa urheilu ei ole ryppyotsaisten rutistusta vaan koko ajan mennään pilke silmäkulmassa. - Alun perin Mursukerho perustettiin jalkapallon ja jääkiekon harrastamista varten. Silloin meitä oli 22, mutta tavoitteeksi asetettiin heti, että Mursuja pitäisi olla saman verran kuin pulloja kaljakorissa. Mursujen puhemies Ismo Salminen laskee, että nyt mursuja on jo 38 kappaletta ja pian koreja tarvitaan kaksi. Entä mistä juontaa nimi Mursukerho? - Huomasimme, että melkein joka miehellä oli viikset. Ne eivät ole kuitenkaan pääsyvaatimuksena Mursukerhoon. Riittää, kun on muuten riittävä karvoitus. Senkin suhteen vaatimuksia on ilmeisesti höllennettävä, koska yhdellä sun toisella alkaa tukka harventua. Ruoska kohtaa sarjajumbon Tulevana lauantaina Ruoska kohtaa II-divisioonan länsilohkon ottelussaan Lapin Salamat. Kahdeksan kierroksen jälkeen Ruoska on jämähtänyt sarjataulukon hännille, vain pisteen LaSaa enemmän keränneenä, joten tasainen ottelu on taas tiedossa. Ottelu alkaa Paimion SalibandyCenterissä klo 17.00! - Joukkuepuolustamisen
on vähitellen alettava toimimaan, mikäli voittoja jatkossa halutaan,
pamauttaa kotiyleisön kovaa ja äänekästä tukea
toivova Ruoska-veskari Timo Listamo. |
| Etusivulle |