Kunnallislehti 29.11.2005
   

Pekka Salmela ja Lasse Saarinen Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta kertoivat yläastelaisten vanhemmille nuorten nettitrendeistä.

Nuoren jälki jää verkkoon - tahtomattakin

Paimion lukion auditoriossa keskityttiin viime tiistai-iltana nettiasioihin. Yläasteen vanhempainyhdistyksen järjestämä tilaisuus kokosi paikan päälle usean oppilaan äidit ja isät kuulemaan siitä, mitä heidän lapsensa oikein tietokoneen ääressä tekevät. Samalla julkistettiin vanhempainyhdistyksen, opettajien ja terveydenhoitajan yläastelaisille tehdyn kyselyn tulokset. Kyselyyn 363 vastanneesta suurin osa käyttää internetiä muuhun kuin opiskeluun joka päivä, 30 prosenttia viettää siellä kolmesta neljään tuntia aikaa päivittäin.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtajan Tarja Vuontelan mukaan aikaa kulutetaan iltamyöhälle esimerkiksi messengerissä jutellen kavereiden kanssa. Joidenkin mukaan tietokone sammutetaan vasta, kun mesessä vaihtuu päivämäärä. Osa taas ei sammuta tietokonetta lainkaan, Vuontela sanoo. Pojat ovat kunnostautuneet netin käyttäjinä tyttöjä useammin. Irc-sivuilla ja mesessä hengaillaan eniten, mutta tytöt tykkäävät laittaa kuviaan poikia enemmän muun muassa IrcGalleriaan.

Netin salaisuuksia esitelleet Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen opiskelijat muistuttivat, että nettiin laitetut kuvat ovat kaikkien ulottuvilla.

- Kun kuvan on kerran pistänyt nettiin, se on jo ehditty kopioimaan jo useaan otteeseen kuvaa poistettaessa. Kuvan eteenpäin levittäminen on siis täysin mahdollista, kertoo opiskelija Lasse Saarinen.

Etenkin nuorten suosimaan Irc-galleriaan ilmestyy uusia kuvia lähes joka sekunti. Sivustolla oli tiistaina yli 2 600 000 kuvaa, ja määrä vain lisääntyy.

Myös nuorisokonstaapeli Jarmo Nieminen lähetti tervehdyksensä nuorten vanhemmille. Hän muistutti, että nuorten pitäisi olla tietoinen seurauksista, joita omien tietojen kertominen verkossa voi aiheuttaa. Sitä, mikä on joskus joutunut nettiin, ei saa pois.

Nettikäyttäytymistä voi testata osoitteissa www.nuortennetti.fi ja www.saletisti-ihQ.fi.
   

Lottien tekemällä ilmavalvonnalla oli tärkeä merkitys. Sally Oksasta tuppasi naurattamaan kun häneltä kyseltiin, että mitä siitä maksettiin.

Maalun tornin avajaisista tuli kansanjuhla

Sauvon Maaluun valmistunut näkötorni vihittiin käyttöön viikonloppuna, ja tapahtumasta muodostui oikea kansanjuhla. Kunniavieraina oli lottia ja veteraaneja, koska näkötornin pystyttämisellä osoitettiin samalla kunniaa tällä paikalla tehdylle maanpuolustustyölle.

Aikanaan paikalla sijaitsi ilmavalvontatorni, joka hävisi vuosikymmenten myötä. Karunan suojeluskunnan syksyllä 1939 Maalun tilan maille rakentamasta ilmavalvontatornista käsin paikalliset lotat valvoivat seudun ilmatilaa. Muutama noista lotista oli paikalla näkötornin avajaisissa.

- Tämä uusi tornihan on valtavan mahtava siihen vanhaan verrattuna, he arvioivat.

Ilmavalvontatorni oli kevyemmin rakennettu ja mäkikin oli paljon paljaampi kuin nykyisin. Lotat päivystivät tornissa joka päivä, säällä kuin säällä, joulukuusta 1939 aina syyskuun alkuun 1944, välirauhan aikanakin. Varusteina oli kenttäpuhelin ja käsikiikarit. Vuorossa oli aina neljä lottaa, kaksi tornissa ja kaksi vartiotuvalla. Vartiopäällikkönä toimi Maalun isäntä Viljami Jätinvuori, ja vuoro vaihtui aina iltaisin.

Maalun näköalatornin vihkiäisissä puhunut hovioikeudenneuvos Risto Hiekka antoi kunniaa lottien tekemälle työlle. Ilmavalvonnan merkitys oli suuri, se suojeli kaupunkien asukkaita.

Näköalatornin rakentaminen vanhan ilmavalvontatornin paikalle on Karunan kyläyhdistyksen ansiota. Yhdistys haki tukea EU-varoista, hankki paikallisia sponsoreita ja teki talkootyötä. Näköalatorni on tehty yleiseen käyttöön. Paikan vanhasta historiasta kertoo juhlassa paljastettu muistotaulu. Kesäaikaan kannatta tutustua myös viereiseen luontopolkuun, jonka varrelta löytyy "pirunpelto", mahtava jääkauden jälkeensä jättämä kiviröykkiö.
     

Sauvolaiset vanhemmat eivät hyväksy kakkosluokkien yhdistämistä

Sauvon ensi vuoden budjettiluonnoksessa kohdistuu koulutoimeen jopa 80.000 euron säästöpaineet. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että peruskoulu ei selviä säästövaateista tekemättä muutoksia opetusryhmissä. Yhtenä ratkaisuna esille on noussut alkuopetuksen toisen vuosiluokan kahden opetusryhmän yhdistäminen yhdeksi 28 oppilaan luokaksi. Luokkamuutosta on suunniteltu toteutettavaksi heti vuoden alusta.

Ajatuksesta kauhistuneet vanhemmat ovat koonneet päättäjille adressia, jossa muistutetaan että alkuopetuksessa 28 oppilaan luokka on opetushallituksen suositusten vastainen. Ryhmämuutosta yksissä tuumin vastustavat vanhemmat pelkäävät, että isossa ryhmässä oppimisympäristö käy levottomaksi.

- Lapset ovat tottuneet pienempään ryhmään ja opettajaan. Toinen puoli luokkaa menettäisi tutun opettajan ja luokkaympäristön ja vieläpä kesken lukuvuoden, pukee tilanteen sanoiksi Henna Junttila, eräs huolestuneista äideistä.

Vanhemmat katsovat laatimassaan adressissa, että luokkien yhdistäminen vaarantaa lasten hyvinvointia ja kehitystä ja synnyttää tätä kautta kuluja muualle.

- Työ, jota opettajat ovat tehneet valuu hukkaan, kun pakka menee sekaisin kesken vuoden. Pelkkään uuteen ryhmäytymiseen menee varmasti kuukausia aikaa, arvioi Kimmo Siivonen.

Vanhemmat ihmettelevät myös ymmärtävätkö päättäjät - viime kädessä siis valtuutetut - mitä seurauksia tällaisella alkuopetusryhmän koon kasvattamisella saattaa pitkässä juoksussa olla. Erityisopetukseen kuljetetaan täältä Paimioon ja tiettävästi erityisopetuksen kulut ovat jo nytkin suuret. Tätä kautta ne vaan kasvavat, epäilevät vanhemmat.
     

Vapaasukelluksen ennätys onnistui

Vapaasukeltajat tekivät Paimion uimahallissa viikonloppuna historiaa sukeltamalla viestityyppisesti 24 tuntia yhteen menoon. Vastaavanlaista sukellustapahtumaa ei liene järjestetty aikaisemmin koskaan missään.

Puuhaporukassa mukana ollut paimiolainen Roope Knapp oli tapahtuman loppumetreillä, muidenkin sukeltajien lailla, väsynyt mutta tyytyväinen.

- Mukavasti meni, ja tunnelmat on nyt tosi hyvät. Yllätys oli se kuinka paljon kilometrejäkin kertyi vaikkei meillä ollut minkäänlaista kilometritavoitetta. Vauhti oli keskimäärin yli 3 km/t, ja kilometrejä tuli yhteensä 82.

Tapahtuman järjestäjänä ja ideoijana oli varsinaissuomalainen vapaasukellusseura Sunken´logs, mutta mukaan tuli sukeltajia muualtakin Suomesta, kaukaisimmat Oulusta saakka. Joukossa oli sekä kokeneita konkareita että nuoria ja jopa lapsia, kaikkiaan nelisenkymmentä alan harrastajaa.

Osallistujat jaettiin 4-5 hengen ryhmiksi, ja kukin ryhmä sukelsi puolentoista tunnin vuoroja. Tapahtuma alkoi perjantaina kello 15 ja jatkui lauantaihin klo 15:een asti. Uimahalli oli samalla normaalit aukiolonsa auki, ja yleisöä kävi paikalle myös ihan varta vasten ennätysyritystä katsomassa.