Kunnallislehti 28.9.2002
   

"Jarrutan"-tarroja autoilijoille jakoivat mm. iloiset 6B:läiset Emilia Uotila, Riikka Armanto, Essi Niskala ja Sonja Riippi.

Autoilijat lupasivat jarruttaa

- Olkaa kohteliaita ja varovaisia, opasti ylikonstaapeli Ismo Mäntylä Vistan koulun 6B-luokkaa, joka perjantaiaamuna ryhtyi jakelemaan keltaisia "jarrutan"-tarroja autoilijoille.

Noin tunnin mittaisessa tempauksessa poliisit pysäyttivät Ala-Vistalta tulevat ja opastivat heidät koulun pihaan kertomalla, että lapset haluavat sanoa muutaman sanan liikenteestä. Autoilijoiden reaktiot olivat enimmäkseen myönteiset - no, yksi haistattelijakin kohdalle osui.

- Tällainen tempaus, jossa käytetään lapsia, on hyvä. Ihmiset kuuntelevat, mitä heillä on sanottavaa, kiitteli nuori kuski Marjaana Mutila, joka arvioi, etteivät kuskit Vistalla riittävästi kunnioita liikennevaloja.

Koululaisista Sanni Nurmi puntaroi, että liikenne Vistalla on aika turvallista. Vaarallisinta on kulmissa, joissa on puita näköesteenä. Sannin mielestä koulun nurkilla autoilijat pysähtyvät ihan hyvin.

Kuudesluokkalaisen Petri Korhosenkin mielestä liikenne on aika turvallista.

- Kun vaan kattoo tarkasti.

"Jarrutan"-kampanjaa on järjestänyt eri puolilla maata hyväntekeväisyysjärjestö Suomen Satumaa ry, jonka ohjelma pyörii TV2:lla. Paimiolainen Liisa Nylund näki ohjelman, innostui asiasta ja hankki paikallistapahtumaan luvan sekä ison paketillisen tarroja.
   

Rovasti Jorma Kalajoen johdolla miesten syyshuollossa "vaihdettiin tulpat, ladattiin akkuja ja rapsutettiin pois ruostetta". Mukana leirikeskuksen rauhasta nauttimassa olivat myös laulunjohtaja Matti Nikunen, Keijo Hämäläinen, Raimo Rantanen sekä Paimion kirkkoherra Jouni Lehikoinen.

Syyshuolto kokosi miehet Rantalaan
Elämän tukipilaritkin tarvitsevat
joskus tervausta

Aroista asioista puhuminen on miehille usein paljon hankalampaa kuin naisille. Erityisen vaikeaa sen voisi kuvitella olevan varsinaissuomalaisille miehille - tarinat lounaissuomalaisten tuppisuumaisuudesta ovat varmasti monille tuttuja.

Paimion seurakunnan ja Kansan Raamattuseuran yhteistyössä järjestämä "Miesten syyshuolto" keräsi Rantalan leirikeskukseen viikonloppuna kuitenkin herroja, jotka eivät epäröi puhumista vaikeistakaan asioista. Reilut kolmekymmentä keski-ikäistä miestä mm. Turusta, Paimiosta, Liedosta, Naantalista ja muualta Varsinais-Suomesta vietti Rantalassa kaksi päivää, pohtien miehen vihaa ja rakkautta elämän eri käänteissä.

- Miten esimerkiksi kohdata ilkeä työtoveri, joka jäytää työyhteisöä puhumalla pahaa toisten selän takana? Kuinka paljon on tarpeeksi, ja missä vaiheessa pitää unohtaa toisen posken kääntäminen ja antaa takaisin, kuvailee viikonlopun teemaa vetänyt turkulainen rovasti Jorma Kalajoki.

Kalajoki on ollut tekemässä miesten syyshuoltoa ja vastaavia toimintapäiviä matkapappina jo viidentoista vuoden ajan.

Paimiossa miesten syyshuolto järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Lehti-ilmoituksen perusteella paikalle ilmoittautunut Raimo Rantanen kertoo huoltotarpeen olevan aina olemassa.

- Kyse on vain siitä, että uskaltaako olla tarpeeksi nöyrä lähtemään mukaan, hän sanoo.

- Täällä keski-ikäiset miehet kohtaavat ja puhuvat avoimesti tunteistaan kunhan alkuun vain päästään.

Teemana on ollut rauhoittuminen kiireisestä elämänrytmistä ja sen miettiminen, että mikä elämässä on oikeasti tärkeää.
     

Kolmevuotias Emmi tapasi Metsäkoululla kahdeksan kuukauden ikäisen Bernin paimenkoiran Sissin. Isona Sissistä saattaa tulla palveluskoira.

Monta pientä metsäkoululla

Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitoksen Paimion toimipisteessä Metsäkoululla kulki "monta pientä" maastossa sunnuntaina. Minä pieni- hankeryhmä oli järjestänyt ulkoilutapahtuman projektinsa päätteeksi metsäkoulun maastoon.

Minä pieni- ympäristökasvatushanketta pyöritettiin Paimiossa Varsin Hyvä- yhdistyksen kautta saadun avustuksen avulla. Hankkeen tarkoitus oli tutustuttaa ja lähentää 3-7-vuotiaita paimiolaislapsia omaan kotiseutuunsa ja myös yleisemmin luontoon.

Metsäkoululla lapset vanhempineen tutustuivat lähimaastoon, kurkistelivat fasaanitarhaan ja saivat huomata, miten säikkyjä ympäröivässä maastossa vapaana liikkuneet linnut olivatkaan. Ulkoiluretki kiersi katsastamassa myös tilat, joissa koulutetaan palveluskoiria. Makkarat ja munkit nautittiin Impivaaran perinnepihassa, jossa samalla tutkailtiin vanhoja rakentamistapoja.

Konsultti jakoi Paimiossa pyyhkeitä ja säästöohjeita

Paimion vanhuspalvelut ovat laitoskeskeisiä, kotipalvelu ja -sairaanhoito tehotonta, hoidon porrastaminen puutteellista ja poliittinen ohjaus vähäistä.

Tällaisia sosiaali- ja terveydenhuollon pullonkauloja on löytänyt helsinkiläinen Rauni Segerholm konsultoidessaan puolen vuoden ajan Paimion kaupunkia terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kehittämisen merkeissä. Konsultin 90-sivuinen loppuraportti luovutettiin torstaina Paimion kaupunginhallitukselle.

Säästöjen aikaansaamiseksi Segerholm esittää useita melko rajujakin muutoksia terveyden- ja vanhustenhuollon palvelurakenteisiin. Osa konsultin säästö- ja toimenpide-ehdotuksista saatetaan huomioida jo ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Konsultin ja virkamiesten visioissa on kaavailtu muun muassa päiväsairaalatoiminnan lakkauttamista sekä kuntayhtymän psykiatrisen sairaanhoitajan palvelujen lopettamista. Toimintojen alasajo ja henkilöstön irtisanominen ei kuitenkaan Paimion sosiaalijohtajan Iiro Pöyhösen mukaan ole raportin keskeistä sisältöä.
     

Paimion tytöt viihtyvät jalkapalloviheriöllä

- Tästä tulee vielä hyvä porukka, sanoo paimiolainen jalkapallovalmentaja Matti Laaksonen katsellessaan valmennettaviensa, 11-12-vuotiaiden tyttöjen, iloista menoa pelikentällä.

Tytöt ovat juuri päättäneet ensimmäisen kautensa piirisarjassa, mutta intoa riittää vielä harjoitteluun sekä kuuden joukkueen turnaukseen, joka pelataan tänään lauantaina tyttöjen kotiareenalla Paimion Urheilupuistossa.

Jalkapallo on lyhyessä ajassa noussut peruskouluikäisten paimiolaistyttöjen suosikkilajiksi. Viime kesänä Paimion Hakassa oli kolme tyttöjoukkuetta, kun vuotta aikaisemmin joukkueita oli tasan yksi. Suosion kasvuun on olemassa monia syitä, kuten innostuneet ja taitavat vetäjät sekä erinomaiset harjoitteluolosuhteet.

- Lämmitettävän kentän ansiosta ulkoharjoittelu voidaan aloittaa varhain keväällä ja sitä voidaan jatkaa talventuloon asti. Paimion kumihiekkatekonurmea on käyty ihastelemassa Helsingistä saakka, kertoo vuosina 90-91 syntyneiden tyttöjen joukkueenjohtaja Kaija Hulkkonen.

Sydäntalvella tytöt harjoittelevat sisätiloissa. Ensi talveksi on saatu kaksi viikottaista salivuoroa, mikä Kaija Hulkkosen mielestä on ehdottomasti tarpeen.

- Peruskunto on saatava nousemaan ensi kautta varten, jolloin pelataan jo isolla kentällä.

Tänä lauantaina pelattavan kotiturnauksen avausottelussa Haka kohtaa Salpan Salosta. Turnaus vihelletään alkavaksi kello 9.

Salivuorot lähes täynnä

Liikuntasalien käyttövuorot on taas sovitettu yhdistysten ja seurojen käyttöön. Paimiossa saleja on koulukeskuksen lisäksi eri kouluilla sekä AKK:n tiloissa kaikkiaan seitsemän. Käytännössä seurojen salivuorot pystyttiin tänäkin syksynä sovittamaan pitkälti esitettyjen toiveiden mukaisesti.

- Kun erilaisia liikuntaryhmiä on toistasataa, niin sovittamista se vaatii. Esimerkiksi koulukeskuksen kolmossalin salivuoro viidestä kuuteen oli korkealla kaikkien toivelistalla, kertoo liikuntasihteeri Soini Santala.

Viikonloppuvuoroja on vielä vapaana. Vuoroja voi tiedustella liikuntatoimistosta.