Kunnallislehti 27.9.2003
   

Rakennusyrittäjä Asko Ahvenniemi rakentaa täysipäiväisesti omakotityömaalla Kerkola-Naskarlassa. Kalke kuuluu alueella muualtakin. - Rakentajia kysytään nyt niin, että töitä on varattu pitkälle eteenpäin, Ahvenniemi sanoo.

Rakentaminen piristynyt Peimarin kunnissa
Uudistyö vilkasta Paimiossa

Uudisrakentamisen tunnusluvut osoittavat Paimiossa piristymisen merkkejä. Rakennusluvissa on jo alkusyksystä ohitettu viime vuoden taso. Myös Sauvossa ja Piikkiössä rakentaminen on ollut vireää ja sellaisena mitä ilmeisimmin jatkuu.

Kuluvana vuonna on Paimiossa omakotirakennuksia varten myönnetty tähän mennessä luvat 23 rakentajalle. Koko viime vuoden vastaava luku oli 22. Tänä vuonna on noussut kerrostalo Vistan keskustaan ja kaksi paritaloa Saarentien varteen. Pientalolaajennuksiin ja perusparannuksiin on lisäksi myönnetty 15 lupaa, sekin edellisvuotta enemmän.

Tontteja kaupaksi

Paimiossa on tänä vuonna myyty 15 omakotitonttia asemakaavoitetuilta alueilta. Osassa reserviä on jäljellä kunnallistekniikan piirissä, osa on miltei täynnä. Kerkola-Naskarlan alueella on myyty kuusi tonttia ja jäljellä on 10, Koskelassa on jäljellä pari asuntopaikkaa, Moisio on jotakuinkin täynnä. Oinilan laajennus sisältää 16 tonttia.

Se, että kunnallistekniikan piirissä olevat tonttimaat täyttyvät, ei välttämättä merkitse pistettä rakentamiselle. Esimerkiksi Moisiossa on nelisenkymmentä tonttia reservissä. Kunnallistekniikan saaminen niihin riippuu kaupungin vuotuisesta budjetin pelivarasta. Virkistynyt rakentaminen tuo tullessaan uusia asukkaita muualta Paimioon.

Muuallakin pirteää

Myös Sauvossa ja Piikkiössä rakentaminen on vauhdissa. Piikkiössä uudisrakentamisen lupia on tänä vuonna kertynyt 30, niistä 18 omakotitaloja. Kaikki rakentaminen mukaan laskien lupia on myönnetty peräti 119.

Sauvossa keskustan ilme kohentuu ja Osmalahden tonttikauppa on sujunut vilkkaasti kuluvan vuosikymmenen puolella. Osmalahden länsiosa on kokonaan täynnä; 13 omakotitontista pääosa on myyty, viisi vuokrattu. Oikeanpuoleisesta osasta on myyty 11 ja vuokrattu yksi. Kunnallistekniikan piirissä olevia vapaita tontteja on alueella jäljellä enää kahdeksan ja tekniikan ulkopuolista reserviä kaksi. Rivitaloja vielä myydään. Sauvossa sukupolvenvaihdokset ovat myös vilkastuttaneet kiinteistökauppaa.
   

Paimion Portin alusta on jo paikoillaan moottoritien verkkoaidan takana. Pylvään juurelta on suora näköyhteys moottoritien rampille, joka laskeutuu Iso-Iivarintieltä Turun suuntaan.

Maamerkki moottoritien varteen
Paimion Porttia työstetään kaikessa hiljaisuudessa

Salaperäisessä hiljaisuudessa valmisteltu "Paimion Portti" -maamerkki valmistuu ennen talven tuloa ja paljastetaan suurelle yleisölle samoihin aikoihin, kun Paimio-Muurla -moottoritieosuus otetaan käyttöön.

Paimion kaupungin rahoittaman, kohti korkeuksia kohoavan pylvään ulkonäöstä tai kustannuksista ei ole annettu julkisuuteen tarkkaa tietoa, mutta materiaalina käytettäneen pääosin kiveä, ja kustannukset jäänevät alle pariin kymmeneen tuhanteen euroon.

- Kyse ei suinkaan ole salailusta, vaan siitä, että haluamme tarjota kaupunkilaisille yllätyksen. Hankkeen mainosarvon kannaltakaan ei ole hyväksi, jos kerromme etukäteen, minkälainen maamerkistä tulee, toteaa Paimion Porttia valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen.

Maamerkki joka todennäköisesti myös valaistaan pystytetään moottoritien varteen Valtatie 1:n teollisuusalueelle. Ajoharjoitteluradan ja moottoritien ylittävän kävelysillan välimaastoon on jo valettu pylonille massiivinen jalusta.

Aloite Paimion Portin toteuttamiseksi on tullut kaupungin johtavien luottamushenkilöiden taholta. Hanketta valmistelemaan asetettiin viime vuoden joulukuussa työryhmä, jonka jäseninä ovat kaupunginjohtaja Tyrväisen lisäksi valtuutetut Markku Määttänen (kesk.), Irma Haanperä (kok.) ja Jari Sahlström (sd.).

Työryhmällä on Tyrväisen mukaan ollut valtuudet päättää maamerkin materiaaleista ja yksityiskohdista sekä tehdä hankkeeseen liittyvät tilauspäätökset. Kaupunginjohtaja ei tässä vaiheessa halua yksilöidä hankkeen kustannuksia, sillä projekti on vielä kaukana päätepisteestään.

- Ei tämä hanke meitä varmastikaan vararikkoon vie, tyytyy hän kommentoimaan.
     

Kirsi Alho ja Heikki Tikkanen toteavat, että rakentamisen alkuvaiheessa lähes kaikilla rakentajilla on tarvikkeet levällään pitkin tonttia. "Minne niitä muuallekaan laittaisi", he kysyvät. Kolmen kuukauden ikäistä Heta Tikkasta alkavat puheet saostuskaivoista pitkästyttää.

Saostussäiliökin kelpasi varkaille

- Kaikki meidän tavarat on nyt merkattu, ja muutamia muitakin järjestelyjä on tehty, sanovat Kirsi Alho ja Heikki Tikkanen, jotka kokivat viime tiistaina ikävän yllätyksen havaitessaan kalliin saostussäiliön kadonneen omakotitalonsa rakennustyömaalta Paimion Hevonpäästä.

- Kyseessä oli isokokoinen Uponorin sakopaketti. Varas oli tarkkaan tiennyt, mitä hakee, sillä säiliön lisäksi työmaalta katosi jakokaivo ja putkia. Varastettujen tavaroiden yhteisarvo on noin 1.500 euroa, Heikki Tikkanen kertoo.

Tikkaset ovat luvanneet 150 euron suuruisen palkkion tiedoista, jotka johtavat varkaan kiinni saamiseen.

- Esimerkiksi joku ohikulkija on voinut yöllä nähdä jotain liikettä, he tuumivat.

Tässä vaiheessa varkaista voidaan todeta vain se, että tilavaa pakettiautoa pienemmällä kulkuvälineelle he eivät ole olleet liikkeellä.

- Säiliö oli soikean muotoinen, noin kaksi metriä korkea ja ainakin pari sataa kiloa painava. Ei sitä huvin vuoksi ole lähdetty kuljettamaan. Työmaalta varastettiin myös köysi, jota ilmeisesti tarvittiin kuorman kiinnittämiseen.

Vakuutuksista väärää tietoa

Kirsi Alho ja Heikki Tikkanen aloittivat rakentamisen heinäkuussa. Sitä ennen he tiedustelivat vakuutusyhtiönsä konttorista Turusta, minkälaisia rakentamiseen, työvälineisiin ja tarvikkeisiin liittyviä vakuutuksia on saatavilla.

- Meille kerrottiin, ettei sellaista vakuutusta olekaan, joka korvaisi taivasalla olevat työvälineet ja tarvikkeet. Sovimme, että palaamme irtaimiston vakuutusasioihin sitten, kun työmaa on edennyt vesikattovaiheeseen.

Tällä viikolla kävi ilmi, että säiliöt ynnä muut tontilla olevat isokokoiset rakennustarvikkeet olisi sittenkin voitu vakuuttaa. Asia selvisi Kirsi Alholle hänen otettua uudestaan yhteyttä vakuutusyhtiöön.

- Minua harmitti niin paljon, että päätin vielä kertaalleen kysyä, kuinka asianlaita oikein on. Virkailija myönsi tehneensä virheen, ja hän on keskustellut asiasta myös esimiestensä kanssa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että saamme menetyksestämme korvauksen, Kirsi Alho kertoo.

Erään vakuutusmiehen neuvo vastaisen varalle oli, että ajakaa perheen kakkosauto poikittain rakennustyömaan liittymään.

- Entä jos ei ole kakkosautoa tai entä jos sekin varastetaan? Kirsi Alho kysyy.
     

Delta ja Liedon Parma parhaat SM-viestissä

Sauvon Korpelassa sunnuntaina juostu suunnistuksen SM-viesti käytiin upeassa auringonpaisteessa. Sää helli kilpailijoita, mutta huomauttamista ei ollut muissakaan olosuhteissa. Pienipiirteistä ja hyväkulkuista avokalliomaastoa kehuttiin ylisanoin ja ratamestari Markku Vesalaisen ratoja pidettiin onnistuneina. Kun vielä kilpailukartta oli laadukas, oli puitteet SM-arvon mukaiselle kilpailulle luotu.

Lakanen taisteli voittoon

Miesten SM-viesti sujui tutussa komennossa. Ykköseksi nousi huiman loppunäytöksen jälkeen lohjalainen Delta. Maajoukkuetähti Jani Lakanen saalisti kaksi minuuttia edellä maastoon päässeen Kalevan Rastin maailmanmestari Thierry Guergioun, ja pystyi viimeisellä rastivälillä rutistamaan joukkueensa riemukkaaseen voittoon.

- Olin erittäin latautunut lauantaisen SM-pikamatkan epäonnistumisen jälkeen. Halusin ehdottomasti kukistaa Thierryn, riemuitsi Lakanen maalissa.

Ranskalaisen etumatka pysyi pitkään lähtöasetelmissa, mutta loppumatkasta askel alkoi hieman painaa.

- Pari viikkoa sitten voittamani SM-normaalimatkan jälkeen sain flunssan, joka vei ehkä vähän voimia. Lopussa olin väsynyt, kertoi kuitenkin osuuden 4. nopeimman ajan juossut Guergiou.

Molemmat joukkueet juoksivat vahvasti alusta alkaen. KR:n Simo Martomaa nosti joukkueensa johtoon toisella osuudella. Tämän jälkeen 20 kilometriä ylhäisessä yksinäisyydessä suunnistanut joukkue joutui luovuttamaan asemansa vasta 300 metriä ennen maalia.

Pronssimitalit vei tasaisen vahvasti juossut Tampereen Pyrintö.

Kolkkala ratkaisi voiton Liedolle

Naisten viestissä Venlojen viestin voittaja Tampereen Pyrintö oli ennakkosuosikki, mutta joutui tyytymään nyt hopeamitaleihin. Viestin ratkaisu tapahtui toisella osuudella, kun Liedon maajoukkuekonkari Reeta-Mari Kolkkala nosti keltapaidat johtoon. Kun Pyrintö vaihtoi yli kolme minuuttia Liedon jälkeen, pystyi Heidi Haapasalo enää vain lähestymään Liedon Outi Sareilaa. Maalissa eroa oli 53 sekuntia.

Tiukassa pronssitaistelussa OK77 Kauniaisista kukisti Kalevan Rastin.

Paimion naiset upeasti viidensiä

Paimion Rastin naistrio Jaana Röytiö, Inga Dambe ja Katri Kerkola esitti viestissä mainiota suunnistusta. Lähes virheettömällä aloituksella Röytiö vaihtoi neljäntenä. Latvian maajoukkuesuunnistaja Dambe löysi toisella osuudella rastit virheittä ja puristi vaihtoon peräti toisena yhdellä päivän kovimmista osuusajoista. Tässä vaiheessa toiveissa oli jopa mitalisija. Kerkola pääsi myös osuudellaan hyvään vauhtiin ja taisteli puolimatkassa edelleen toisesta sijasta.

- Tulin Pyrinnön Haapasalon kanssa rastilleni, mutta katsoin rastikoodin väärin. Hetken aikaa ihmeteltyäni tajusin, että olen täysin oikealla rastilla, harmitteli Kerkola turhaa ajanhukkaa.

Takaa tulleet OK77 ja Kalevan Rasti saivat Kerkolan tässä vaiheessa kiinni ja taistelu pronssista alkoi. Lopussa Gruniger ja Liljeström olivat vain vahvempia, myönsi 23-vuotias Kerkola, joka osasi iloita heti hienosta sijasta.

- Tarkkaa sijatavoitetta meillä ei ollut, mutta kyllä tämä oli selvästi yläkanttiin.

Paimion miehet kaatuivat Sauvossa taas kauden akilleen kantapääksi muodostuneeseen aloitusosuuteen. Mika Lyytikäinen teki virheitä ja vaihtoi yhdeksän minuuttia kärjestä ensimmäisen osuuden jälkeen. Markus Lindeqvist ja Teemu Väre nostivat hyvillä juoksuilla sijan 21:een ja ankkuri Francois Gonon piti sijan maaliin saakka.

- Juoksu kulki lauantaisesta SM-pikamatkan kahdesta startista huolimatta kivasti, pari minuuttia meni kuitenkin virheisiin, kertoi osuusajoissa kuudes ollut Väre.

SM-viesti onnistui lähes nappiin

Paimion Rastin kisajärjestelyt saivat vierailta arvosanan erinomainen. Kaikki osa-alueet onnistuivat ja aurinkoinen sää palkitsi seuran talkoolaiset nuorimmista ikämiehiin saakka. Vaativien järjestelyjen sujuminen ei ole sattumaa. Seuran useat suurten kilpailujen järjestelytehtävät ja innokkaat puuhamiehet ovat kartuttaneet osaamista. Ainut takaisku sattui äkkiarvaamatta ja mukana oli myös reilu annos huonoa tuuria, kun kilpailun opaspaalu kaatui kovan tuulenpuuskan seurauksena.

Epäonninen paimiolaissuunnistaja sai haavan opasviitasta, mutta onneksi siitä selvittiin muutamalla tikillä. Yhteensä Sauvossa kilpaili yli 1.100 suunnistajaa.

- Ei voi kuin kiittää seuran talkooväkeä hienosta työstä kilpailun onnistumisen eteen, kiitteli kilpailunjohtaja Anssi Saarinen tyytyväisenä.