|
| Kunnallislehti 23.9.2008 |
"Tarvitaan aikaa ja resursseja nuorten kuuntelemiseen"
– Ensimmäinen ajatukseni oli, että yhteiskunnassa on vialla jotakin, mitä ei hetkessä korjata. Nuorten henkinen turvallisuus on rempallaan, jos vaikka aineelliset ja fyysiset puitteet olisivatkin kunnossa. Se tässä jotenkin näkyy.
Näin kuvaa kokemuksiaan Kauhajoen terroriteosta Paimion vs. koulutoimenjohtaja Hilkka Koret. Hän oli tapahtumapäivänä keskusteluyhteydessä sekä Paimion yläasteen että lukion rehtoriin. Paimiossa ei lähdetty ryntäilemään tai päiväkäskyttämään tapauksen johdosta, mutta ei myöskään kiertämään asian valtavaa vakavuutta.
– Lähdimme siitä, että jokainen koulu käsittelee asian omaan ympäristöönsä sopivalla tavalla, on se sitten yhteinen hetki aamulla tai keskustelua luokittain.
– Halusimme välttää ylireagointia, silti lainkaan asiaa vähättelemättä tai sulkematta.
Mitä vastuullinen aikuinen nyt tekee?
Siinä tärkeintä on olla saatavilla, ei vauhkopäinen vellominen. Nyt jos koskaan pitää osata kuunnella lapsia ja nuoria, seurata heidän reaktioitaan.
Koret pohtii, miten jotkut lapset saattavat ahdistua jos vaikeaa asiaa jauhetaan koko ajan, mutta vaietakaan ei saa. Televisiossa Kauhajoki on pääaiheita viikkoja, asiaa ei pääse sivuun.
– Kotona television voi panna kiinni ja ihan oikeasti keskustella lasten kanssa. Kaiken tapaukseen sisältyvän ikävän keskellä hetki on otollinen miettiä miten asioita voitaisiin hoitaa paremmin.
– Nuoria pitäisi rohkaista siihen, että epäilyttävistä asioista esimerkiksi netissä ilmoittaisi jollekin vanhemmalle, että olisi rohkeutta ja luottamusta puuttua asioihin. Aikuisten pitää sitten ottaa viestit todesta, osoittaa yhteistunnetta, vaikka emme ole kovin tottuneita internet-muotoiseen maailmaan. Yhteistyön tarvetta ei voi liikaa korostaa.
Hilkka Koretin mukaan Paimion oppilashuollossa yhteistyö sosiaalitoimen ja koulun välillä toimii, myös kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöryhmä sekä nuorten päihdekäyttäytymiseen pureutuva Valomerkki ovat esimerkkejä yrityksistä vaikuttaa.
Lähituntumassa toimivan nuorisopoliisin panoksen vähenemisestä tunnetaan huolta.
– Jokelan jälkeen koulun turvallisuusohjelmat ja -suunnitelmat päivitettiin ja valtakunnallista koulutusta on ollut jaossa. Nämä ovat parannuksia.
– Se on kuitenkin todettava, että nuorten henkisen tilan näkemiseen ja kuulemiseen ei ole riittävästi resursseja, ei aikaa saatavilla oloon. Paimioon saatiin maaliskuussa koulukuraattori, mutta se ei varmaankaan riitä.
Lue lisää lehdestä! |