Kunnallislehti 31.1.2002
   

Esimerkiksi tämä Sarapiston alue kiinnostaa Sauvossa monia.

Sauvon rantarakentaminen kunnan omiin käsiin
Sauvo - Kylli Salo

Puoli vuosikymmentä vireillä ollut rantaosayleiskaavatyö on loppusuoralla Sauvossa. Kaava mahdollistaa pari sataa uutta rakennusta rannan tuntumaan ympäri pitäjää.

Kunnanhallitus hyväksyi kaavatoimikunnan pitkään hioman esityksen kaavaehdotukseksi. Ehdotus tulee vielä kevään aikana yleisesti nähtäville, mutta ensin asiasta antavat lausuntonsa kaikki Sauvon lautakunnat, kaikki viisi naapurikuntaa, museoväki, tiepiiri, ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen Liitto.

- Jo tähänkin mennessä kaava on herättänyt erittäin paljon kiinnostusta, koskeehan asia tuhansia ihmisiä, kunnanjohtaja Jari Jussinmäki kertoo.

Esimerkiksi luonnosvaiheen kahden nähtävillä olon jäljiltä tehtiin jo noin 140 muistutusta. Jokainen niistä on Jussinmäen mukaan käyty kaavatoimikunnan ja konsulttina toimineen Suunnittelukeskuksen kanssa huolella läpi.

Monet muistutukset ovat olleet aiheellisia, esimerkiksi suoranaisten virheiden korjaamisia, ja johtaneet kaavan tarkistukseen. Melkoinen osa palautteesta on luonnollisesti koskenut lisärakennusoikeutta, mutta ei suinkaan kaikki.

- Jos tontilla on jo kesämökki ja sauna ja kaikki rakennusoikeus on käytetty, niin sitä ei saa valittamallakaan lisää. Monen kohdalla kaava vain toteaakin olemassa olevan tilanteen eikä tuo mitään uutta, Jussinmäki sanoo.

Uusia mökkitontteja kaava-alue sisältää pari sataa. Tontit sijoittuvat pääosin merenrantaan ja pääosin mantereen puolelle, lisärakentamista sallitaan hyvin kitsaasti järvirantaan tai pieniin saariin.

Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan valmistuminen merkitsee kunnan kannalta päätöksenteon siirtymistä lähemmäksi, kunnan omiin käsiin. Rantamökkien rakennusluvat myönnetään vastedes omassa kunnassa, ei enää ympäristökeskuksessa.
   

Touko Erämaja, Marianne Tikka (takarivissä), Petra Mutanen, Heini Ekman ja Laura Vesanto sukelsivat pariksi viikoksi sanomalehtityöhön. Tiimin yhteiskuvasta puuttuu valokuvaajana toiminut Harri Falck.

Lehti nuorten makuun
Paimio - Ritva Setälä

Ensi viikolla 4.-8. helmikuuta vietetään valtakunnallista Sanomalehtiviikkoa. Sen innoittamana Kunnallislehden liitteenä ilmestyy tänään nuorten toimittajien tekemä komea Säpinä-lehti, ja nuorten toimittajien juttuja on myös muualla lehdessä. Kirjoittajatiimiin kutsuttiin lehden tekemisestä kiinnostuneita nuoria Paimiosta ja Piikkiöstä. Sauvon ala-asteelta saatiin mielipiteitä ja elokuva-arvosteluja.

Sanomalehtiviikon yhtenä pontimena on huoli siitä, miten nuoret saadaan lehdestä lukemaan muutakin kuin tv ohjelmat ja sarjakuvat. Tästä luettavaa löytyy: muun muassa Piikkiön nuorison öisistä tunnelmista, abien lähtölaskennasta ja lasten leikkien muuttumisesta. Yksi nuorista nappasi haastatteluun ajankohtaisen staran, Teemu Brunilan The Crash -yhtyeestä.

Osa aiheista oli toimituksen ja osa nuorten ideoimia. Työskentelyä, johon käytettiin vain puolitoista viikkoa, leimasi ennen kaikkea INNOSTUS!

Hyvistä aiheista, selkeällä kielellä

Aiemmista sanomalehtiviikoista lehtitaloissa on opittu, että nuorisoa kiinnostavat aika lailla samat asiat kuin muitakin, kunhan ne esitetään oikealla tavalla. Sekin on todettu, ettei lässytys vetoa nuoriin eikä nuorille tarvitse kirjoittaa sen kummemmalla kielellä kuin muillekaan. Säpinän tekijät kirjoittivat selkeällä yleiskielellä, kielellä, jonka he kokivat olevan sanomalehtityyliä. Taiteelliseen tai muuten sanomalehtityylin rajoja rikkovaan revittelyyn ei kukaan - vielä? - uskaltautunut.

Sanomalehtien lukeminen kasvuun nuorten keskuudessa

Nuoret tarttuivat sanomalehteen useammin vuonna 2001 kuin kaksi vuotta sitten. Päivittäin sanomalehteä lukee nyt 44 prosenttia nuorista kun vastaava luku vuonna l999 oli 41 prosenttia.

Muutos ei ole kovin suuri, mutta sikäli merkittävä, että valtakunnallisissa nuorisotutkimuksissa näkynyt nuorten sanomalehden lukeminen on kääntynyt kasvuun. Näitä tutkimuksia on tehty vuodesta l982. Tämä tieto ilmenee Sanomalehtien Liiton Taloustutkimuksella teettämästä seitsemännestä valtakunnallisesta Nuorison mediakäyttötutkimuksesta. Siinä haastateltiin henkilökohtaisesti 530 iältään 12-20-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

Nuoret lukevat sanomalehtiä arkisin keskimäärin 15 minuuttia ja lauantaisin sekä sunnuntaisin noin 19 minuuttia. Lukuajat ovat pysyneet lähes ennallaan kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Ikä vaikuttaa lukemiseen eli 18-20-vuotiaat käyttävät nuorempia enemmän aikaa sanomalehden parissa.

Arkiaamuisin kolmannes nuorista lukee lehden ennen kello yhdeksää. Toinen tärkeä lukuhetki osuu koulun päättymiseen, jolloin kello 15 ja 18 välillä toinen kolmannes lukee sanomalehtiä.

Sanomalehden tyypillinen lukupaikka nuorille on koti. Heistä 83 prosenttia lukee sanomalehden pääasiassa kotona ja koulussa harrastusta jatkaa viisi prosenttia nuorista.

Televisio on nuorten mielestä tärkein tiedotusväline, toiseksi tärkein on sanomalehti ja kolmanneksi tärkein Internet. Kaikkien näiden tiedotusvälineiden tärkeys on lisääntynyt kahden vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna.

Terrori-iskut lisäsivät kiinnostusta

Sanomalehdissä nuoria kiinnostavat eniten radio- ja televisio-ohjelmatiedot, rikos- ja onnettomuusuutiset, vapaa-aikaan liittyvät ilmoitukset, viihteelliset jutut, sarjakuvat ja oman paikkakunnan uutiset. Näitä lukee sanomalehdistä yli 90 prosenttia nuorista.

Suurin muutos edellisen tutkimuksen tuloksiin oli voimakkaasti kasvanut kiinnostus ulkomaanuutisiin. Niiden säännöllinen seuraaminen kasvoi kolmaneksella. Kiinnostuksen kasvua ovat todennäköisesti lisänneet Yhdysvalloissa tapahtuneet terrori-iskut, sillä tutkimus tehtiin juuri näiden tapahtumien jälkeen.

Internetin käyttö tasaantumassa

Nuorten mediamaailmaan kuuluu olennaisesti Internet. Nuorista 28 prosentia käytää Internetiä useita kertoja päivässä tai lähes päivittäin. Vain viisi prosenttia ei käytä sitä lainkaan. Tärkein Internetin käyttötarkoitus on sähköposti, toiseksi tärkein tiedonhaku yleensä, kolmanneksi tärkein hakupalvelimien käyttö ja neljänneksi tärkein viihde ja surffailu. Sanomalehtien verkkolehtiä Internetin välityksellä seuraa usein tai silloin tällöin 28 prosenttia nuorista.

Näyttää siltä, että Internetin käytön nopeimmat kasvuajat on jo ohitettu. Nuorista 38 prosentia on viimeksi kuluneen vuoden aikana lisännyt Internetin käyttöä, vähentänyt 19 prosenttia ja ennallaan käyttö on pysynyt 37 prosentilla nuorista.

Vain kolmannes nuorista maksaa itse kännykkälaskun

Tutkimuksessa selviteltiin myös nuorten matkapuhelimen käyttöön liittyviä asioita. Kolmannes nuorista maksoi itse matkapuhelinlaskunsa ja lopuilla lasku meni vanhempien kukkarosta. Lähes puolella nuorista matkapuhelinlasku oli 100-200 markkaa kuukaudessa. Neljänneksellä se jäi alle sadan markan ja vajaalla viidenneksellä se vaihteli 200 ja 300 markan välillä.

Matkapuhelin oli käytettävissä 88 prosentilla 12-20-vuotiaista nuorista. Tytöillä on poikia enemmän matkapuhelimia. Yli 15 vuotiailla on lähes kaikilla oma puhelin kun taas 12-14-vuotiaista 74 prosentilla on oma puhelin.

Puolet nuorista soittaa päivittäin yhdestä kolmeen puhelua, kolmannes neljästä yhdeksään puhelua ja neljä prosenttia nuorista sanoo, että ei käytä puhelinta päivittäin. Matkapuhelimen käyttö tekstiviestien lähettämiseen seuraa puheluiden määrää. Puolet nuorista lähettää päivittäin 1-3 tekstiviestiä, kolmannes 4-9 ja viisi prosenttia ei lähetä päivittäin yhtään tekstiviestiä.
     

Piikkiön seurakunnan nuoriso-ohjaajalle ehdollista vankeutta tyttöjen ahdistelusta
Piikkiö - Asko Virtanen

Piikkiön seurakunnan nuoriso-ohjaaja Teemu Pusa on tuomittu Turun seudun käräjäoikeudessa neljäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä sekä kotirauhan rikkomisesta. Vankeusrangaistuksen koeaika päättyy 31.12. 2002. Lisäksi Pusa tuomittiin maksamaan todistajalausunnoista sekä avustajien palkkioista koituneita kuluja yhteensä 3021 euroa eli noin 18 000 markkaa.

Tuomio tuli yhteensä neljästä rikoksesta: 22.- 23.6.2001 tapahtuneesta kotirauhan rikkomisesta, 22.-23.6. 2001 tapahtuneesta seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä, 23.6. 2001 tapahtuneesta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä sekä 13.7. 2001 tapahtuneesta seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.

Oikeudenkäynti tapahtui suljetuin ovin. Jutun asiakirjat määrättiin salassapidettäviksi viideksitoista vuodeksi. Tuomion saanut nuoriso-ohjaaja on 29-vuotias.

Ahdistelua rippileirillä

Osa rikoksista tapahtui Piikkiössä, osa muualla. Yksi hyväksikäyttötapaus tapahtui seurakunnan rippileirillä. Kunnallislehden saamien tietojen mukaan nuoriso-ohjaajan käytös on ollut kummastelun aiheena jo pitkään. Esimerkiksi rippileirillä Pusa nukkui itse tyttöjen puolella.

Osa tapauksista sattui juhannuksena Naantalissa, missä Pusa oli ahdistellut leirintäalueella telttailleita tyttöjä. Toinen juhannuksena hyväksikäytön yrityksen kohteeksi joutunut tyttö oli alle 15-vuotias.

Viraltapidättäminen ensi viikolla

Piikkiön kirkkovaltuuston puheenjohtaja Janne Aso (kesk.) kertoo olevansa yllättynyt "kuvion laajuudesta" sekä "pettynyt" ja "huolestunut" . Hän kertoi keskiviikkona keskustelleensa asiasta kirkkoherra Tapio Määtän kanssa, jotta kyseinen henkilö pidätettäisiin virasta. Irtisanomiseen liittyvää juridiikkaa selvitetään parhaillaan.

Kirkkoherra Tapio Määtän mukaan kirkkoneuvosto kokoontuu käsittelemään Pusan viraltapidättämistä viikon päästä perjantaina. Toistaiseksi Pusa on siis edelleen ainakin virallisesti töissä. Todellisuudessa Piikkiön seurakunnan nuorisotyö on ollut pysähdyksissä viime kesästä saakka, koska nuorison ja Pusan välit ovat olleet poikki.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Janne Aso ei halunnut kommentoida sitä, kertoiko oikeudessa todistajana toiminut uhri Pusan teoista myös seurakunnan edustajille.

Kunnallislehden saamien tietojen mukaan luottamusmiehet ovat käsitelleet asiaa ainakin epävirallisesti. Toimenpiteisiin Pusan irtisanomiseksi ei kuitenkaan ole aikaisemmin ryhdytty.

Nuoriso on valittanut Pusan käytöksestä muille seurakunnan työntekijöille jo usean vuoden ajan. Ainakin osa seurakunnan luottamusmiehistä on tiennyt syytöksistä. Toimenpiteisiin Pusan irtisanomiseksi ei kuitenkaan ole ryhdytty. Pusa kiisti oikeudessa syytteet ja tekojensa seksuaaliset tarkoitusperät.

Matonpesuun paremmat vehkeet

Sauvolaiset ovat toivoneet parempaa matonpesupaikkaa, mutta kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa, vastaa tekninen lautakunta. Martat ovat tehneet matonpesupaikkaa koskevan aloitteen, ja tekninen lautakunta kiinnitti samaan asiaan huomiota itsekin pitäessään ympäristökatselmusta syksyllä.

Laajamittainen kunnostaminen edellyttäisi lautakunnan mielestä määrärahojen osoittamista tuleville vuosille, mutta jotain parannusta se lupaa jo tänä vuonna: toista, pienempialtaista pesuyksikköä ja kuivaustelinettä.

Piikkiön Op teetti muotokuvan

Kunnallisneuvos Eero Kosken työ Piikkiön Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana huomattiin hänen 60 vuotispäivänsä kynnyksellä. Kosken muotokuva paljastettiin sunnuntaina pankin "oman väen" eli luottamusjohdon ja henkilökunnan yhteisessä juhlassa.

Muotokuvan paljastuspuheen pitänyt pankin johtokunnan puheenjohtaja Kari T. Mäkinen totesikin, että muotokuvan teettäminen ja julkistaminen osuivat monen merkkitapahtuman lomaan; Eero Koski viettää tällä viikolla 60-vuotispäiviään, ja hän on 75 -vuotiaan pankin hallintoneuvostossa sen pitkäaikaisin jäsen peräti 26 virkavuodellaan. Viimeksi kuluneiden 17 vuoden aikana Koski on toiminut hallintoneuvoston puheenjohtajana, ja erityisen merkittävä hänen panoksensa oli vuosina, jolloin ratkaistiin Piikkiön paikallispankin syntyminen.

Eero Kosken muotokuvan on maalannut toijalalainen taiteilija Alpo Tuomisto. Tämä kiitteli taulun paljastustilaisuudessa Koskea rauhalliseksi malliksi. Viiden -kuuden Saksan tilalla tapahtuneen malli-istunnon aikana käytiin hänen mukaansa useita mielenkiintoisia keskusteluja, joihin aiheita riitti, kun maalattava on niin "monessa mukana". Vaikeimmaksi taiteilija määritteli työssään sen, miten tavoittaa juuri oikea ilme. Paljastustilaisuuteen osallistuneiden mukaan näin oli Kosken osalta kyllä tapahtunut.

Kavilan tontit alennusmyyntiin

Loput Kavilan tontit myydään luultavasti aikaisempaa edullisemmalla hinnalla. Sauvon kunnanhallituksen esityksen mukaan Kavilasta voitaisiin myydä tontti viiden markan neliöhintaan. Alueelta on aikaisemmin myyty kaksi tonttia. Vuonna 1991 ja 1993 tehdyissä kaupoissa hinta oli 14 markkaa neliöltä. Viime vuosina tontit eivät ole kiinnostaneet, joten kunnanhallituksen mukaan jäljellä olevat tontit voitaisiin myydä aikaisempaa edullisemmalla hinnalla. Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto.

Neliöhinnan lisäksi ostajan maksettavaksi tulevat lohkoamiskulut sekä puuston arvo. Noin kilometrin päässä Sauvon keskustasata sijaitsevalla Kavilan alueella on vesijohto, mutta ei viemäröintiä.

Yhdestoista kerta kortitta

Turkulainen autoilija jäi viime lauantaina iltapäivällä Paimiossa kiinni kortitta ajosta, ja sama kaveri on jäänyt kortittomuudestaan kiinni viimeisen vuoden sisällä jo yksitoista kertaa. Kuorma-autoilija jäi puolestaan kiinni törkeästä rattijuopumuksesta maanantaina aamupäivällä, kun liikkuva poliisi piti ratsiaa Paimiossa Valkojantiellä.

Murtomies kävi Hirsitiellä Paimiossa sijaitsevassa pitseriassa maanantain ja tiistain välisenä yönä ja vei pohjakassan sekä olutta.

Suomalaisuus euroaikana vahvaa valuuttaa
Paimion kesäteatteri valitsi kivisen tien
Paimio - Asko virtanen

Paimion kesäteatterissa kuljetaan ensi kesänä kivistä polkua. Näyttämöllä nähdään Aleksis Kiven Nummisuutarit - vai pitäisikö sanoa "Paimjo numme suutari". Näytelmä toteutetaan aidolla Paimion murteella. Paimiossahan oltiin murteellisten kotiseutunäytelmien edelläkävijöitä jo 1970-luvun alussa, kun kesäteatteri aloitti taipalettaan. Nyt saatavilla on jo eri murteille käännettyinä niin Raamattua kuin Katekismustakin. Miksei siis myös Kiven Nummisuutarit?

Identiteetin kaipuu

Aleksis Kivi on ajankohtainen parhaillaan elokuvissa pyörivän elämänkerran ansiosta. Ohjaaja Pekka Saaristo vakuuttaa tehneensä aihevalinnan "kirkkaana ideana" Kivi-buumeista piittaamatta.

- Kiven ajankohtaisuus johtuu ehkä ihmisen kaipuusta identiteettiin aikana, jolloin globalisaatio on väistämätöntä ja 1800-luvulla syntyneet osin keinotekoisetkin kansallisvaltiot ovat menettämässä merkitystään. Kiven näytelmä ei ole täydellinen, mutta se on runsas ja pureutuu hyvin syvälle suomalaisuuteen, Saaristo arvelee.

- Kivi tunnusti paikallista väriä. Uskon, että Kiven kääntäminen murteelle toimii hyvin.

Murreasiantuntijat on jo lähes katsottuna, miljööasiantuntijaksi on lupautunut läänintaiteilija Viri Teppo-Pärnä. Nummisuutarit on miehinen näytelmä. Naisrooleja on vain neljä, miesrooleja neljätoista. Miesnäyttelijöistä saattaa tulla jopa pulaa perhe- ynnä muiden esteiden vuoksi.

Eskona Nähdään ammattiteatterissakin näytellyt Marko Pekkarinen, tomerana Marttana touhuaa Hanna Suomi.

Tuttu mutta tuntematon

Nummisuutarit on kaikille tuttu, mutta kuitenkin tuntematon klassikko. Huumori hersyää nummen heinikossa, mutta samalla ihmisen ahneus ja petollisuus piilevät taustalla. Päähenkilö Esko on perussuomalaisen ilmentymä. Eskon yksinkertaisessa, itsepäisessä, oikeudenmukaisessa ja inhimillisessä luonnekuvassa on myös traagisia piirteitä.

Nummisuutarien valinnan taustalla on halu tehdä euroaikana kulttuurihistoriallinen teko ja tuoda klassikko kaikelle kansalle ymmärrettävänä ja tuttuna. Kun vielä mukaan lisätään Kiven runoihin sävellettyjä lauluja, tuo sointuva kuoro murrenäytelmälle taiteellisen kontrastin.

Paimion kesäteatteri on tunnettu lahjakkaista persoonallisuuksistaan, jotka osaavat sekä näytellä että laulaa. Ohjaajan mukaan Nummisuutarit tulee jatkamaan laadukasta teatterilinjaa - täydellä sydämellä ja kaikkensa antaen.

Nummisuutarit Paimion kesäteatterissa
Ohjaus: Pekka Saaristo
Ensi-ilta 28.6. 2002. Näytöksiä kuutena päivänä viikossa 19.7. asti.