|  Kunnallislehti 6.1.2009  |

Päätöksentekoa omalla kustannuksella

	On äänten laskun aika. Kuvan äänestyspaikka oli Sauvossa, jossa kallein yksittäinen vaalibudjetti ylitti tuhat euroa, mutta läpi päästiin nollabudjetillakin.

Kunnallisvaalien vaalirahoitusilmoitusten mukaan suurin osa maan 24 000 valtuutetusta ja varavaltuutetusta ponnistaa paikalleen aivan kohtuullisin omin varoin.

Syksyn kuntavaaleissa valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen oli lain mukaan tehtävä ilmoitus vaalirahoituksestaan kuntien keskusvaalilautakunnille viimeistään maanantaina 29.12.2008. Vaalirahoitusilmoitukset ovat sellaisenaan julkista tietoa.

Paimion keskusvaalilautakunnalle jätettyjen vaalirahoitusilmoitusten perusteella eniten vaalirahoitusta per ääni käytti syksyn kuntavaaleissa Perttu Härmälä, jonka vaalirahoituspotti oli 652 euroa ja äänisaalis 57. Se teki äänen hinnaksi 11,4 euroa. Halvimmalla läpimenneistä valtuutetuista selvisivät Riina Vihanto (kok) ja Hannu Taimen (kesk), joiden vaalirahoitusilmoituksessa koreilee pyöreä nolla.

Vaalirahoitusilmoituksen jättäneistä varavaltuutetuista korkeimmat summat ovat toistaiseksi ilmoittaneet Markku Määttänen 900, Jouni Pärssinen 890, Jukka Salmela 743 ja Marja Mäenpää 573 euroa.

Sauvossa vaalirahoitusilmoituksista vain yhdessä ylitettiin tuhannen euron raja, keskustan Esko Kivirannan kohdalla. Hän ilmoitti vaalirahoituksekseen 1027 euroa. Seuraavaksi eniten kului SDP:n Juhani Marsalan kampanjaan, 596 euroa, ja kolmantena oli keskustan vain 17 ääntä saanut ja valitsematta jäänyt Markku Taskinen 520 eurolla.

Sauvon valtuustoon ylsi kaksi valtuutettua nolla-budjetilla; keskustan Eeva Laaksonen ja Jaakko Kivisaari ilmoittivat vaalikampanjakuluikseen pyöreän nollan.

Paimiossa ja Sauvossa miltei kaikki jättivät ilmoituksensa vaalirahoituksesta ajoissa, Kaarinassa sen sijaan niin moni on jättänyt paperin tuomatta että heidän peräänsä ryhdyttiin soittelemaan. Vaalirahoituslaissa ei ole sanktioita. Valtuustopaikka ei siis lähde, vaikka ilmoitus myöhästyisi tai jäisi tyystin tekemättä. Lain henki kuitenkin on, että julkisuus ja siihen liittyvä poliittinen vastuu riittävät patistamaan ilmoittamiseen.

Lue lisää lehdestä!