|  Kunnallislehti 23.5.2008  |

Tyttöbändeillä vahvat soundit Piikkiössä

	Jännite soittaa Lotta Valtasen (oikealla) säveltämiä ja sanoittamia omia biisejä, joissa elämän ankaruus ja toiveikkuus lomittuvat. Muut edessä vasemmalta Anni Partanen, Jenna Vähänikkilä ja Ella Hörkkö, takarivissä Merita Ristikankare ja Tiina Pasanen.

Salvelanrinteen koululla Piikkiössä pidetty bändi-ilta osoitti yläluokkien tyttöjen vahvan panostuksen bändisoittoon. Erilaisia kokoonpanoja koululta löytyy, soitto- ja laulutaitoa samoin sekä ansiokkaita omia biisejä.

Musiikkiluokassa ahkeroi tällä kertaa kaksi bändillistä tyttöjä, kokoonpanot Jännite ja (T)Error. Kitaroiden vireitä tarkistaa musiikinopettaja Tuija Sinilahti, joka on saanut bändikoulun rullaamaan piikkiöläisellä yläasteella. Hän sanoo tuntevansa ylpeyttä tyttöjen osaamisesta ja oman musiikin tekemisestä.

Seiskaluokkalaisista koostuva (T)Error puskee tanakkaa rockia asenteella triona, jossa Tiina Pasanen kitaroi ja laulaa, Anna Sirkiä bassottaa ja laulaa taustoja sekä Jasmin Toropainen soittaa rumpuja.

Bon Jovin Living on a prayer jysähtää käyntiin tuhdin basso- ja rumpukompin kannattelemana. Rumpujen välifillit iskevät paikoilleen ja kertosäe toistuu ilmoille. Uniklubin Tuhka edustaa Suomi-poppia kokoonpanon ohjelmistossa.

– Uniklubi ja Apulanta ovat antaneet vaikutteita, tytöt tunnustavat.

– Coverien lisäksi soitamme joitakin omia juttuja suomeksi. Laulut syntyvät mielentilan mukaan.

Jasminin kodin autotallissa treenaava bändi on aloittanut soitot koulun viidennellä luokalla, joskin kauemminkin ovat tytöt toisensa tunteneet. Harjoitusta on hankittu myös Liedossa sijaitsevalla studiolla.

– Kesäksi meillä on valmisteilla oma demo, tytöt innostuvat.

Kahvoihin tarttuu vuorostaan Jännite, kahdeksasluokkalaisten poprock- ryhmä, jonka kaikki biisit ovat omaa tuotantoa. Laulujen luovana kirvoittajana, säveltäjänä ja tekstittäjänä toimii laulaja ja kosketinsoittaja Lotta Valtanen. Myös basisti Anni Partanen sanoittaa.

– Tuleeko biisistä hidas vai nopeampi, riippuu mielialalasta. Soinnutan ääniä ja teksti tulee siihen mukaan, Lotta kuvailee.

Hänellä on kotonaan piano ja kitara instrumentteina. Teksteissä on surumielistä sävyä, mutta ahdistavaan synkkyyteen niissä ei vaivuta. Otteessa on elämänläheisyyttä, ja elämähän ei useimmiten ole ruusuilla hyppelehtimistä.

Esityksessä laulut istuvat tasapainoisesti kokoonpanolle, lauluissa on voimaa kun Lotan lisäksi myös Ella Hörkkö ja Jenna Vähänikkilä laulavat, stemmojakin. Rumputaustat pitää Merita Ristikankare, ja Tiina Pasanen kitaroi myös tässä kokoonpanossa.

Lotan kynästä kappaleita on syntynyt jo koko joukko, mutta...

– Yhdelläkään ei ole nimeä, lauluntekijä tunnustaa.

Lohduksi voi sanoa, että se lienee tällä tyttöenergialla ongelmista pienimpiä.