Kaarinalainen valtiotieteiden lisensiaatti, entinen kunnallispoliitikko Heimo Kukkonen väitteli toukokuun lopulla tohtoriksi Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsittelee Kaarinan kokoomusryhmittymän järjestö- ja kunnallispolitiikkaa vuosina 1979–2009. Aihe on harvinainen, sillä paikallistason politiikkaa on tutkittu melko vähän.
Kukkonen pureutuu väitöskirjassaan paikallispolitiikan merkitykseen, vallankäyttöön, poliittiseen yhteistyöhön ja puoluekannatuksen merkitykseen. Tutkimuksensa yhteenvetona hän toteaa muun muassa sen, että kunnilla on iso rooli valtakunnan politiikassa ja puoluepoliittiset ideologiat ovat haalistumassa.
– Kuntien merkitys valtakunnanpolitiikan tukijalkana on paljon suurempi kuin luullaan. Kunnat hoitavat siinä oman roolinsa hienosti. Minusta sitä pitäisi tuoda enemmän esille.
– Koko tarkastelujakson ajalta on havaittavissa, että kunnallisessa päätöksenteossa puolueiden ideologioilla aina vain vähemmän merkitystä ja yhteistyön rooli kasvaa, Kukkonen kiteyttää.
Vaikeat ajat yhdistävät
Tutkimusjakson aikana kokoomuksen kannatus on ollut Kaarinassa vankkaa. Se on ollut keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä parempi kuin koko valtakunnassa.
Ajan mittaan Kaarinassa on nähty monia erilaisia poliittisen vastakkainasettelun vaiheita. Esimerkiksi 1970-luvulla porvarit ja sosialistit olivat nokikkain ja seuraavalla vuosikymmenellä koettiin jo sinipunan konsensus. 1990-luvulla elettiin koko puoluekentän yhteistyön aikaa.
Kukkonen näkee puolueiden välisessä yhteistyössä myös talouden vaikutukset.
– Vaikeat ajat yhdistävät, mutta myös vahva talous tiivistää yhteistyötä, koska silloin pystytään tekemään investointeja.
Kukkonen ottaa esimerkin 90-luvun lamasta. Siinä vaiheessa kunnallispoliitikot puhalsivat vahvasti yhteen hiileen, ja Kaarina toipui lamasta esimerkillisen nopeasti.
Kukkosen mukaan äänestäjäkuntakin muuttui tarkastelujakson aikana vähemmän ideologiseksi eikä värin tunnustamisella ole enää samaa merkitystä kuin aikaisemmin. Muutokset näkyivät myös Kokoomuksen Kaarinan Kunnallisjärjestön toiminnassa. Jäsenten yksilökeskeisyys korostui ja yhdessä tekeminen järjestötasolla väheni.
Osallistuvaa havaitsemista
Kukkosen väitöskirja Aatteellisuudesta valtapolitiikkaan, Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön toiminta ja järjestökulttuuri 1979–2009 tukeutuu kokoomuksen kaarinalaiseen, varsinaissuomalaiseen ja valtakunnalliseen aineistoon sekä lehtiin ja haastatteluihin. Mukana on ollut noin 30 haastateltavaa eri puolueista. Lisäksi SDP:n asiakirjat ovat olleet käytössä.
– Tutkimustapani on ollut myös osallistuvaa havaitsemista, Kukkonen kuvailee.
Kukkonen oli aktiivisesti mukana Kaarinan kunnallispolitiikassa vuosina 1980‒2000 ja toimi muun muassa valtuuston puheenjohtajana kahdeksan vuotta ennen kuin jäi pois päivänpolitiikasta.
