Paimion kaupunginvaltuusto antoi torstaina äänestyksen jälkeen kaupunginjohdolle ja -hallitukselle luvan jatkaa kaupungintalo-kirjaston ja lukiokiinteistön mahdollisen myynnin valmistelua. Valtuustossa asiasta käytiin keskustelu, jossa kirpeitä ja hanketta arvostelevia puheenvuoroja käyttivät mm. Saska Tuomasjukka (vihr.), Anna-Liisa Järvinen (kesk.) ja Salli Sahlström (sd.). Tuomasjukan esityksestä valtuusto äänesti siitä, edetäänkö myyntiasiassa osana kaupungin talouden tasapainotussuunnitelmaa. Äänin 25-6, kolme tyhjää, yksi poissa, hanke sai kuitenkin selkeästi jatkoselvitysluvan, eli kaupunginhallitus voi palkata konsultin valmistelemaan myyntiä. Itse myynti vaatii kuitenkin uudelleen valtuuston käsittelyn.
Lisää valtuuston kokouksen kulusta ensi tiistain lehdessä.
Myynnin valmistelu olisi vähintäänkin pitänyt poistaa harkinnanvaraisen rahoitusavustusanomuksen (1 milj€) liitteenä olevasta toimenpideluettelosta. Siellä kerrotaan saatavan v.2012 kiinteistöjen myyntituloa 15 milj€, joka poistaa tietenkin “köyhäinavun” tarpeen ja avustus jää saamatta.
Sitähän Saska ehdotti ja perusteli mm. tuolla eli paperilla näkyvät myyntitulot poistaisivat harkinnanvaraisen tarpeen. Mutta äänestystulos kertoo karua kieltään.
Kyseessähän ei oikeasti ole mikään muu kuin velan muuttaminen taseessa toisen näköiseksi. Ei sitä rahaa mistään tule lisää. Itse asiassa menot lisääntyvät 300 000€/vuosi. Laskelmista muuten puuttui kokonaan se lunastussumma, johon kaupunki sitoutuu sitten 20 vuoden jälkeen. Jos laskelmissa olisi oltu tarkkoja, niin ko. summa pitäisi säästää etukäteen ja huomioida vuosittaisissa menoissa.
Se mikä jäi lähes kokonaan huomioimatta oli se, että otamme edelleen syömävelkaa, vaikka kaupat tehtäisiinkin. Menoleikkuria ei vielä olla kunnolla käynnistetty. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että laitamme lapsemme maksamaan nyt otetut velat ja tulevaisuudessa laukeavat sitoutumukset.
Omaisuuden myynti ja takaisinvuokraus on valitettava mutta tarpeellinen ratkaisu. Perimmäinen syy on välttää kriisikunnaksi päätyminen, koska kulman takana oleviin kuntaliitosneuvotteluihin ei luonnollisesti tahdota lähteä kriisikuntana. Tase täytyy korjata ennen vuodenvaihdetta, ja muuta vaihtoehtoa siihen ei ole kuin omaisuuden myyminen.
Toiminta kaupungintalo-kirjastossa ja lukiossa jatkuisi aivan täysin samanlaisena kuin ennenkin, joten kuntalaisen arkeen myynnillä ei olisi suoraa vaikutusta.
Korostan, että kaupunki ei vielä tehnyt myyntipäätöstä, vaan ainoastaan selvittää asian. Mikäli järjestely osoittautuu liian kalliiksi tai sisältää liikaa riskejä, ei sitä luonnollisesti tehdä.
Ystävällisin terveisin,
-Ville Valkonen
Kaupunginvaltuutettu
Suoraan kuntalaisten arkeen vaikuttavaa toimintaa on kirjaston osalta supistettu jo 1.9.2012 alkaen. Miten käynee tulevaisuudessa, jos käyttömenot entisestään kasvavat?
Olisi myös kiinnostava tietää, miksi viranhaltijamme eivät pysty selvitystyötä tekemään vaan tarvitaan kallista konsulttiapua?
Konsulttiyritys käärii taas Paimiolta hyvät rahat. Kaupunkilaisillekin olisi syytä kertoa, mitä konsulttiyrityksen käyttö tässäkin tapauksessa maksaa!!!!! Kummallista, miten kunnissa ja valtiolla ei osata enää itse tehdä mitään, vaan kaikki teetetään konsulteilla.
Konsultti on aina viisaampi kuin oma väki ! Oman väen uskottavuus ei koskaan riitä päättäjille. Ei edes Jouni P vaikka hän kovia laskelmia lateleekin pöytään – kuka paimiolainen häntä uskoo ….
-joka ajalla on näköjään omat hurmoksensa 😀
Aivan kuten Marjaleena edellä toteaa, konsultin hinta on enemmän, mitä terveyskeskuksen päivystyksen supistamisesta tänä vuonna saadaan säästöjä. Tämä on sitä priorisointia.
Tässä tasekikkailussa pitää talousvaikutukset katsoa tuloslaskelman kautta: vuokra (800 000?) kirjautuu toimintamenoksi ja pienentää toimintakatetta, pienentyvät korkokulut (x€) vähentävät em vuokran vaikutusta vuosikateriville, pienemmät poistot ovat laskennallinen erä vuosikatteen jälkeen ja vaikuttavat viimeiselle yli/alijäämäriville. – Nyt on taas pienessä hurmoksessa pantu yksi Paimion pelastusjuna liikkeelle, (kuin hiihtoputki aikanaan) ja se ei pienistä vastoinkäymisistä pysähdy – ilmeisesti vain OPM:n päätös periä valtionavut takaisin, tai pääomasijoittajien 10%:n tuottovaatimus (=1,5milj vuokrat/v) olisi riittävä jarru. Joulukuussa on sitten taas vakiintuneen käytännön mukaan valtuutetuilla viikko aikaa tehdä myönteinen päätös, kun viime tipassa lyödään rätingit eteen.
Valtuusto ei tee myynti/leasingpäätöstä mikäli mm. valtionosuuksista ei ole selvää ja vedenpitävää lausuntoa.
Noin muuten on pakko Jounille todeta, että vain keskustalaisen kyllästysaineen vaikutus (nykyhallituksen ja kuntauudistuksen määrittelemätön vastustus) estää hyväksymästä seuraavia tosiasioita:
1. Kuntauudistus toteutetaan, kriisikuntakriteerit täyttäviltä kunnilta ei mielipiteitä kysellä.
2. Turun ja Salon väliin on mahdollista muodostaa välikunta, mutta sen pohjaksi ei kelpaa kriisikunta.
Eli mikäli tämä harjoitus epäonnistuu meillä ei ole olemassa keinoa millä tase saadaan vaadittavalle tasolle. Lämpökeskus ei ratkaise ongelmaa lähimainkaan.
Tuleviin kuntauudistusvääntöihin Paimion kannalta paras ratkaisu on kuntapäättäjät joilla on suhteet kunnossa valtioneuvostoon sekä Saloon ja Turkuun. Puskistahuutelun (keskusta) ja ikiaikaisten kansanviisausten viljelyn (PS) kautta meille ei pelimerkkejä tällä kertaa jaeta.
Paimion kaupunginvaltuusto sekä Paimion kaupunginhallitus ovat linjanneet tavoitteekseen vahvan peruskunnan Turun ja Salon väliin. Mikäli tästä ei ole luovuttu haluan kuulla ne muut keinot joilla Paimio 31.12.2012 poistuu kriisikuntien listalta. Enkä luonnollisestikaan väitä/luule että suunniteltu järjestely olisi halpa.
Koska asia keskusteluttaa, ja liikkeellä on paljon väärääkin tietoa, kirjoitin aiheesta laajemman katsauksen: http://villevalkonen.wordpress.com/2012/09/28/miksi-kaupungintalo-kirjaston-ja-lukion-myynti-kannattaa-selvittaa/
Jakakaa tätä asiaa ihmetteleville paimiolaisille.
Ystävällisin terveisin,
-Ville Valkonen
Kaupunginvaltuutettu
Kysymys Jarkko Kalliolle: Oletetaan,että kiinteistöt myydään ja Paimion v:n 2012 taseesta ovat krsiikunnan kunnusmerkit poistuneet. Mistä kunnista Turun ja Salon väliin muodostuu Paimio-keskeinen yli 20 000 asukkaan vahva peruskunta?
Mikäli hanke toteutuu, eikä hinta tai muut ehdot muodostu kohtuuttoman korkeiksi, hakisin mahdollisimman laaja-alaista ratkaisua. Omasta mielestäni paras ratkaisu löytyy kokoonpanolla: Lieto, Paimio, Sauvo, Tarvasjoki, Marttila, vanha Piikkiö. Melkein 40.000 asukasta käsittävä vahva maaseutumainen kaupunkin Turun ja Salon välissä. Yksikään naapuri ei ole Paimiosta kiinnostunut, mutta jos vaakakupissa on esittämäni välikaupunki tai Turku mielipiteet voivat muuttua.
Kaarinaa en ota vakavana kuntaliitoskumppanina kuntauudistuksen kahden keskeisen päämäärän vuoksi:
1. Luoda vahvoja peruskuntia, jotka suoriutuvat velvoitteistaan myös tulevaisuudessa.
2. Vahvistaa keskuskaupunkeja (Turkua ei voi vahvistaa mitenkään ilman Kaarinan, Raision ja Ruskon, sekä Liedon ohilulkutien läheisiä alueita huomioimatta). Kuntauudistuksen keskeinen tavoite käytännössä liittää Kaarinan Turkuun. Muutoin koko kuntauudistus alueella vesittyy.
Ilman pakkoliitoksia J.Kallion kaavailemia kuntia ei synny, eikä niihin hirttäydy enää edes kuntaministeri Virkkunen. Vain kriisikunnille (esim Tarvasjoki) on luvassa pakkotoimenpiteitä. Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on edelleen viisauden alku kunnallispolitiikassakin.
Tällä hetkellä poliittinen tosiasia on se, että pakkoliitoksia ei tehdä ja kaikki liitokset kunnat päättävät ihan itse. Kaarina ei luovuta osiansa eikä liity Turkuun, näinhän valtuusto siellä keväällä päätti. Toinen tosiasia, joka on määritelty vahvan peruskunnan kriteeriksi, on 20 000 asukkaan väestöpohja. Kolmas tosiasia on, että Härkätien sote-alue aloittaa ensi vuoden alusta, siis Lieto hoitaa vastuukuntana Marttilan,Kosken ja Tarvasjoen perusterveydenhuollon ja ison osan sosiaalipalveluista. Em kunnat ovat jo valtuustojensa päätöksillä hylänneet Paimion tarjouksen ja vahvistaneet vanhan Härkätien liiton (n.25000 as), josta syntynee jollain aikataululla vapaaehtoinen kuntaliitos.
Sote-alueen vaihtoehto sisältyy Virkkusen keinovalikoimaan edelleen. Kuntaliitoksen sijaan pitää pyrkiä siihen Kaarinan kanssa. Paimiokin saa ihan itse päättää loppuun asti ja luulenpa että itsenäisinä pyritään olemaan siihen saakka kunnes ollaan ihan pakon edessä, ja kumppani on silloin em syistä Kaarina. Näistä syistä Sote-alue on Paimiolle mahdollinen ja samoin itsenäinen Paimio vielä pitkään.
Herää vain kysymys, voiko Turku todella kehittyä koko maakunnan hyväksi, kuten esimerkiksi Tampere tai Jyväskylä, jos Kaarina ja Raisio puristavat sekä idästä että lännestä. Kaarinan tai Raision menestys ei ole kummankaan vika, mutta kiistaton fakta on että ne menestyvät siksi että naapurina on Turku.
Turun kehyskunnat ovat ehkä koko valtakunnan selvin tapaus. Mikäli metropolit jätetään heitteille niin siinä tapauksessa ilman muuta Kaarinan kanssa syvempään kumppanuuteen. Mutta vähänkin pitemmällä aikavälillä se, että Turku jää kaikilla mittareilla jälkeen muista vastaavista aluekeskuksista, on tappio koko maakunnalle. Ottakaa ajatusleikkinä Turku pois kartalta (monen tamperelaisen unelma) ja miettikää mitä meillä täällä varsinaisessa suomessa on?
Kaikella ystävyydellä Jarkko Kallio: kuulostat ihan siltä kuin olisit ehdokkaana Turussa etkä Paimiossa.
Ei EU:lla väliä, kunhan Suomessa on hyvä olla? Aika lailla sama asia laajemmassa mittakaavassa kuin ajatus Paimiosta irrallisena osana Varsinais-Suomea. Se aika, kun pidettiin kaksin käsin kiinni jokaisen kunnanjohtajan tammipöydästä on takanapäin. On myös paimiolaisten etu että maakuntamme kehittyy ja menestyy.
Nykyisen kuntarakenteen ideologinen puolustaminen on sitä politiikkaa, jossa turvataan saavutetut edut ja kulutetaan lastemme rahat jo etukäteen. Uudistusten pitää tähdätä siihen, että kunnat ovat elinkelpoisia myös tulevaisuudessa. Alueellamme ei ovuonna 2012 juuri ole aidosti menestyviä kuntia. Isompien talous yskii, ja pienet “itsenäiset” elävät lähinnä valtionosuuksien varassa.
Olen vankka välikunnan kannattaja. Meidän on pyrittävä rakentamaan vahva kunta Salon ja Turun väliin. Siihen tarvitaan muutakin kuin Paimio ja autioituva maaseutu. Jos meistä joskus tulee vaikkaapa turkulaisia on siihen todennäköisesti suurempana syynä perunakellareihin linnoittautuneet pienet kepuenemmistöiset naapurimme, kuin esimerkiksi allekirjoittaneen realismi.
Hyvänä esimerkkinä tästä perunakellariin piiloutumisesta on Esko Kivirannan vaalimainos. Siinä tiivistyyy kaikki edellä mainittu. Kun valtionosuusjärjestelmä uudistetaan Eskonkin maailma saattaa muuttua aika radikaalisti.
Jarkko
Kommenttien lisääminen on estetty.