JSN-kantelu ei tuottanut tulosta

0

Paimiolainen tuleva kunnanvaltuutettu Pasi Laakso teki Kunnallislehden vaalimainontaa koskevasta uutisesta kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 29.11.2012, että kantelua ei oteta käsittelyyn. Kantelu kohdistui Kunnallislehdessä 16.11.2012 julkaistuihin juttuihin ”Saiko vaalikampanjointina jakaa Veikkauksen arpoja?” ja ”Voiko arpoja jakanut valtuutettu menettää paikkansa?”.

Kantelijan mielestä jutuissa ei pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, jos poliisin mielipiteen perusteella tehdään laintulkinta asiasta, josta ei ole oikeuskäytäntöä, lakia tai ennakkotapausta. Jo jutun kuvateksti antaa sen kuvan ihmisille, että asia olisi selvä (tosi/sepite). Henkilö poliisihallituksesta on antanut mielipiteensä laintulkinnaksi, joka on artikkelissa muutettu laiksi (lähdekritiikki).  Kuvateksti kuului: ”Rahapelien jako osana vaalityötä ei ole sallittua”. Kantelijan mielestä väitteen katteena on vain yhden poliisin mielipide (kuvatekstillä oltava kate jutussa). Asiaa käsitellään kantelijan nimellä, vaikka kyse on vasta rikosepäilystä (nimi/epäily). Kantelijan mukaan lehti ottaa artikkelissa ennakolta kantaa hänen syyllisyyteensä.

Kantelija ei ole pyytänyt mahdollisen virheen korjausta tai oman kannanottonsa julkaisemista. ( Tältä osin toimitus toteaa, että kantelija sai kommentoida asiaa paitsi jutun yhteydessä myös mielipideosastolla jälkikäteen)

Kantelija on jakanut osana kunnallisvaalikampanjaansa mainoksen välissä Veikkauksen Euroarpoja. Lehti kysyy kolmelta asiantuntijalta arpojen jakamisen lainmukaisuutta ja mahdollisia seuraamuksia. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei näe vaalilain kannalta arpojen jakamisessa ongelmaa. Arpajaishallintopäällikkö Jouni Laiho poliisihallituksesta pitää toimintaa lain vastaisena. Hän tulkitsee arpajaislakia. Laihon mukaan oikeuden päätöksiä ei ole, mutta hänen edustamansa virasto on aiemmin puuttunut lottokuponkien jakamiseen tuotteen kylkiäisenä. Asiaa ei viety oikeuteen. Jussi Aaltonen oikeusministeriöstä toteaa jutussa, että kantelijan paikka valtuustossa ei ole uhattuna, sillä valtuusto voi harkita valtuutetun erottamista vasta puolen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Jutussa on kuultu myös kantelijaa.

Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska se liittyy kunnallisvaalien yhteydessä mahdollisesti tapahtuneeseen lainvastaiseen toimintaan. Tämän vuoksi oli journalistisesti perusteltua tehdä asiasta uutisia. Jutusta käy selkeästi ja monipuolisesti ilmi, mistä on kyse. Kuten kantelijakin toteaa, kyseessä on poliisin mielipide siitä, että arpojen vastikkeellinen lahjoittaminen on vastoin lakia. Sekin jutusta käy ilmi, että kyse on pienestä rikkomuksesta, jota ei aiemmin ole viety oikeuteen.

Vaalin yhteiskunnallisen merkityksen ja kantelijan aseman (kunnallisvaaliehdokas ja uusi valtuutettu) vuoksi nimi on mahdollista mainita jo epäilyvaiheessa. Jos juttu olisi tehty nimettömänä, harvinaislaatuinen arpojen jakaminen vaaliesitteen välissä olisi joka tapauksessa paljastanut kantelijan tai pahimmassa tapauksessa epäily olisi voinut kohdistua myös vääriin henkilöihin. Kantelijaa kuultiin uutisessa ja sai varsin laajasti selvittää toimintaansa ja sen motiiveja.