Vesistöt ovat peittyneet kovaa vauhtia jäähän, ja olosuhteet ovat olleet erinomaiset vahvan teräsjään syntymiselle.
Itämeriportaalin mukaan jäätä muodostuu 2,5 millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohti. Kun ilman keskilämpötila on esimerkiksi –10 astetta, voi vuorokaudessa syntyä 2,5 sentin vahvuinen jää.
Yli kymmenen pakkasasteen säitä on Paimiossa, Kaarinassa ja Sauvossa ollut maanantaista saakka, joten perjantaina jäätä pitäisi laskujen mukaan olla ainakin 10 senttimetriä.
Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava väintään 5 cm teräsjäätä.
Mikäli jään muodostuessa olisi satanut lunta, jäästä olisi muodostunut teräsjään sijaan kohvajäätä. Siinä, missä teräsjää on kirkasta, kohvajää on vaaleaa. Kohvajää kantaa vain puolet siitä, mitä samanpaksuinen teräsjää.
Kohvajäätä muodostuu, kun jäälle sataa runsaasti lunta eikä jää enää pysty kellumaan vaan painuu vesirajan alle. Jäälle nousee vettä, jolloin jään ja lumen rajapintaan tulee sohjoinen kerros. Pakkasen kiristyessä se jähmettyy kohvajääksi.
Jää voi paikoitellen olla vaarallisen heikkoa, vaikka laskelmien mukaan sen pitäisi kantaa. Jäällä ei kannata kulkea esimerkiksi äkkijyrkkien rantojen, laitureiden tai siltojen lähelle. Halkeamien lähellä jää on haurastunut vaarallisesti kinostuneen lumen vuoksi. Syvänteiden kohdalla jää jäätyy hitaammin kuin muualla.
Joessa virtaus tekee jäästä yleensä turvattoman. Toisaalta joessa ei ole suolaa, joka sulattaisi jäätä.
Lisää jäistä 17.1.2014 Kunnallislehdestä.
