Hevonpäässä on juhlittu vakkoja

Tekijä
Pipsa Havula
-
2

Kesän kyläkierros suuntasi tällä kertaa Paimion Hevonpäähän.

Hevonpää on kylä Paimion lounaisosassa, 110-tien eteläpuolella.
Hevonpään kylä on perustettu varhaiskeskiajalla vuosien 400–800 aikoihin. Kylä on aiemmin kuulunut Hevonpäässä sijaitsevalle Viksbergin kartanolle, joka on Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa  määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Mäkisten maisemien ja kauniiden talojen lisäksi Hevonpäästä löytyy muun muassa ratsutila ja Penimäen muinaisjäännökset Käräjätien itäpuolelta.

Hevonpään kyläkierros kulki Jaakobin kirkon, vanhan Helmilän kansakoulun ja muinaisjäännösten jäljillä. Myös Vakka-alhon, Vakkavuoren ja Vakka-alhonmäen historiasta selvisi jännittäviä seikkoja: Vakka-alhossa tai Vakkavuorella on pakanuuden ajalla pidetty hedelmällisyyttä herätteleviä olutjuhlia, joissa on kestitty niin Suur-Paimion asukkaita, omia jumalia kuin ehkä jopa vieraita valloittajiakin.

Lisää Hevonpään kyläkierroksesta Kunnallislehdessä 10.6.2014.

Artikkelia korjattu 12.6. kello 15.10. Paimion Hevonpäässä ei ole ampumarataa, vaan Salon Hevonpäässä. Salon Hevonpää sijaitsee entisen Halikon kunnan eteläosissa, ei Paimion Hevonpää.

HPkirkko3m
Hevonpäässä sijaitsevan Jaakobin kirkon paikka on entisellä Paimionjoen suualueella, jolla oli pitkään hyvin keskeinen asema sekä paikallisten että merenkulkijoiden elämässä. Jaakobin kirkon sisäkoristelun on suorittanut taiteilija Oskari Niemi.
Lisää uutisia:

2 KOMMENTIT

  1. Yksi esi-isistäni toimi kyseisen kirkon esilaulajana (urkujen korvike) 1800-luvulla oikein pitemmän kaavan mukaan. Poikakin teki jonkinlaisen uran. Äidin isän suku on kotoisin hyvin pitkälti tuosta Paimionjokilaaksosta Aina Sauvon rajalle asti. Sukuhistoriikkia riittää aina 1600-luvulle asti. Muinaisjäännöksiä ollaan 🙂

    • Samoin-juurtani on niin Munkkillassa, Jaakobilla kuin Aakoisissa. Viim.mainitussa olen itsekin syntynyt, vaikka Naskarlassa on kasvettu. Ja löytyy mm.Husostakin varmaan joku sukulainen, jos on sukua Tuomolan ratsutilaan tai on nimeltään Suominen. ( Oma sukunimeni on tarttunut mukaan jostain Tillin alueen torpasta 1900-luvun alkuvuosina ). Nämä isän puolelta.

      Jaakoppilaiset syntysijat ovat olleet ainakin Kinkan tila ja sen naapuri. Munkkilan sukulaiset ovat työskennelleet mm. Viksbergissä, Fuillassa, Kuusvuoressa ja Halkilahdessa, mutta myös Naskarlassa ja Kerkolassa. Ympäri käydään ja yhteen tullaan!

Kommenttien lisääminen on estetty.