Elämme ikäviä aikoja. Helle puuskutti perille Suomeen sunnuntaina.
On kotimaisinkin tuorein tutkimuksin todistettu, että helteen vaikutukset heijastuvat ikävästi ihmisiin, etenkin sairaisiin ja vanhuksiin. Heidän hoitajansa joutuvat kahta lujemmille, sillä vuoteen omana oleva kärsii kuumuudesta mutta ei usein edes kykene ilmaisemaan sitä. Hellekesien 2003 ja 2010 vertaileva tilastollinen analyysi paljasti, miten helle lisäsi kuolleisuutta.
Vaaravyöhykkeessä ovat luonnollisesti myös pikkulapset. Heidät pitää suojata auringolta huolellisesti ja nesteyttää riittävästi.
Kesällä olisi kaikkien muidenkin järkevintä suojata ihoa vaatteilla ennemmin kuin paljastaa sitä. Mutta teemmekö niin? Emme. Mitä lämpimämmäksi sää käy, sitä enemmän näkyy paljasta pintaa.
Ja mitä enemmän paljasta pintaa, sitä hekumallisemmaksi ihmisten kanssakäyminen näyttää käyvän. Halua ainakin on, joskaan ei välttämättä kykyä. Fakta nimittäin on, että seksuaalinen kanssakäyminen pikemminkin vähenee, jos helle kovin uuvuttaa. Tai jos ei, niin sukupuolitautien poliklinikalla nähdään.
Kohtuudessa ei pysytä myöskään juomisessa. Helteellä tulee jano, eivätkä kaikki valitettavasti malta juoda raikasta vettä, vaan kesäloma saattaa lipsahtaa juopottelun puolelle. Tämä taas tietää aikaa myöten monia murheita koti- ja työelämässä.
Lämpöhalvauksen ja juoppohulluuden lisäksi riskinä on ylensyönti. Kesäkaloreita kertyy grilliherkuista ja jäätelöstä. Kalaruuista saa mahansa kuralle, jos kylmäketju kaupasta kotiin katkeaa. Jäätelöt ja pakasteetkin ovat helteellä kaupasta kotiin päästyä ihan lössöjä.
Lomaherkuttelun vastapainoksi pitäisi liikkua entistä enemmän. Mutta miten voi edes ajatella lenkille lähtemistä, kun hikoilee valmiiksi jo muutenkin? Auringossa olemisesta saa liikkumattakin aurinkoihottumaa, kainaloiden hikirauhaset tulehtuvat, jalat ja naama ovat turvoksissa, hiki tippuu silmälaseista.
Lämpöhalvauksen ja juoppohulluuden lisäksi riskinä on ylensyönti.
Hellettä seuraa usein ukkonen, ja ukkoskuuro vie mukanaan sähkö- ja puhelinyhteydet. Kesäillat kuluvatkin nostalgisesti hämärässä, astioita tiskatessa ja nyrkkipyykkiä pestessä.
Auto on pelastus, jos siinä on ilmastointi. Jos ei, niin voi voi niitä sukulaisvierailuja, kun takapuoli on liimaantunut auton penkkiin. Kotona harvalla meistä on ilmastointi – nurkassa saattaa olla tuuletin pyörimässä, ja aamulla vedon takia niska jumissa tai flunssa tulossa.
Ei kannata kuitenkaan liikaa valittaa ja kadehtia niitä, jotka pitivät kesälomansa jo alkukesästä. Koettakaa nyt vain kestää.
