Piikkiön lintutornilla on rauhallista. Tyyni maisema levittäytyy eteen. Iltapäivän matala syysaurinko kultaa kaislikot.
Muutama pieni tsiit-ääni kuuluu.
– Tuo on viiksitimalin ääni, toteaa Sauvossa asuva lintuharrastaja Jari Kårlund levollisella äänellä.
– Sitä käytiin 1990-luvulla jos vaikka millä katsomassa.
Kårlund itse käy useimmiten tarkkailemassa lintuja Sauvossa Maalun tornilla. Se on yhdistetty lintu- ja näkötorni sekä muistomerkki. Sieltä laskettiin viikko sitten Suomen ennätys yli muuttavista kurjista.
Paimiossa on lintutorni luontopolun varrella Iso-Heikoisissa. Lisäksi Paimiossa on ollut aiemmin toinenkin lintutorni, Meltolassa. Se on kuitenkin niin huonokuntoinen, että sinne menemistä ei enää suositella.
Kuusistossa on kaksi lintutornia: eteläinen ja pohjoinen. Littoistenjärvellä on lintutorni, samoin sen pohjoispuolella kosteikolla. Jälkimmäiseen lintutorniin on esteetön pääsy.
Kuka näitä lintutorneja oikein rakentaa ja kuka niistä pitää huolta? Milloin niitä alkoi ilmestyä luonnon keskelle?
Kårlund kertoo, että lintutorneja alettiin rakennella 1980-luvulla.
– Sitä ennen lintuharrastajien piti rämpiä ruovikon läpi vesirajaan nähdäkseen yhtään mitään.
Lue lisää lintutorneista 30.9.2014 lehdestä
