Syksyn ylioppilaskirjoitukset alkoivat maanantaina kuullun ymmärtämisen kokeilla. Kirjalliset kokeet starttasivat tänään perjantaina, ja syyskuun loputtua koitos on ohi.
Nykyään lähes kaikki hajauttavat ylioppilastutkinnon suorituksia. Keväällä on kokelaita vain 13 % enemmän kuin syksyllä.
Kuluvan syksyn kirjoituksiin on ilmoittautunut Suomessa 36 802 nuorta. Ainoastaan 1 % aikoo suorittaa koko tutkintonsa kirjoitukset nyt, ja vain 14 % heistä pyrkii saamaan ylioppilastutkintonsa syksyllä valmiiksi. Toisin sanoen syksyn kirjoitukset ovat selkeästi profiloituneet vain täydentäväksi kirjoitusmuodoksi. Lakkiaiset halutaan pitää keväällä.
Kiinnostavaa on, että kirjoitettavat oppiaineet painottuvat selkeästi syys- tai kevät-aineiksi. Syksyllä kirjoitetaan kevättä useammin biologiaa ja terveystietoa, jotka molemmat ovat reaaliaineita. Ruotsia ja historiaa kirjoitetaan syksyllä lähes yhtä paljon kuin keväällä. Sen sijaan äidinkieli ja matematiikka ovat ehdottomasti kevään oppiaineita, ja vain todella harvat haluavat kirjoittaa ne syksyllä. Muita jyrkästi syksyä karttavia oppiaineita ovat englanti, saksa, fysiikka, kemia ja yhteiskuntaoppi. Onkohan valinnoissa aistittavissa sitä, että syksy on profiloitumassa pehmeiden ja kevät kovien aineiden kirjoitusajankohdaksi?
Ylioppilaskirjoitusten järjestäjissä aiheuttaa tällä hetkellä painetta kirjoitusten siirtyminen sähköiseen muotoon vuosien 2016–2019 aikana. Syksyn suosikkiaineista terveystieto kirjoitetaan koneavusteisesti syksyllä 2017, biologia keväällä 2018. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan tehtävänantoihin on tulossa esimerkiksi videoita, äänitteitä ja simulaatioita. Oppilaan täytyy osata piirtää tietokoneella kuvaajia.
Oppilaalla on kirjoituksissa mukana esimerkiksi kannettava tietokone. Koetilanteessa siinä käynnistetään YTL:n käyttöjärjestelmä USB-muistin tai CD/DVD-levyn avulla. Järjestelmä estää internetin tai omien ohjelmien käytön kokeen aikana.
Jännittävää on, millaisiksi kirjoitustilanteet muuttuvat. Ylioppilastutkintolautakunta muistuttaa, että jo sähkön saaminen jokaiselle oppilaalle tulee tuottamaan harmaita hiuksia. Koulujen liikunta- ja juhlasaleissa on yleensä vain muutama sähköpistoke, ja niiden virta riittää lähinnä tilan siivoamiseen. Tämä tarkoittaa, että koetilanteessa lattialla kiemurtelee satoja metrejä jatkojohtoja.
Millaiselta tulevat näyttämään kokeen ensimmäiset tunnit? Mikäli työpaikkojen tietoteknisten järjestelmien toimivuudesta voi ennustaa jotain, ATK-tukihenkilöt tulevat juoksentelemaan jatkojohtojen yli pitkin poikin liikuntasalia, kun aina jollakulla oppilaalla on ohjelma jumissa, käyttöjärjestelmä on kaatunut, kokelaan läppäri ei olekaan yhteensopiva järjestelmän kanssa tai ohjelma vaatii päivityksiä ja käsittämättömiä salasanoja.
