Oletko törmännyt tällaisiin?

0
Liejutaskurapu on niin pieni, ettei siitä juuri ihmisravinnoksi riitä. -Kanoille ja kirjolohelle siitä voisi rehua saada, määrä ainakin riittäisi, sanoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

 

Pienet liejutaskuravut ovat yleistyneet Sauvonkin rannoilla. Vielä muutama vuosi sitten Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti piti liejutaskurapuja suhteellisen harvinaisena, mutta nyt tilanne on täysin toinen.

Liejutaskurapu on niin pieni, ettei siitä juuri ihmisravinnoksi riitä. -Kanoille ja kirjolohelle siitä voisi rehua saada, määrä ainakin riittäisi, sanoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.
Liejutaskurapu on niin pieni, ettei siitä juuri ihmisravinnoksi riitä. -Kanoille ja kirjolohelle siitä voisi rehua saada, määrä ainakin riittäisi, sanoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

– Niitä on miljoonittain jos ei miljardeittain, kertoo Karhilahti.

-Helposti tämän vaikutus on suurempi kuin Merimetson. Niiden jälki on rumaa ja näkyvää, mutta mitä tekevätkään miljardit liejutaskuravut tuolla näkymättömissä, jatkaa Karhilahti.

Liejutaskurapu on vieraslaji, joka näyttäisi leviävän suotuisina vuosina jopa 10 kilometriä kerrallaan. Kalastajat törmäävät siihen, että peratessa rapuja löytyy esimerkiksi ahvenista.

Lue lisää perjantain 17.10. lehdestä!

Lue lisää 17.10.2014 lehdestä