Tällä viikolla sulkeutuvat TE-toimiston ovat Paimiossa. Se on jälleen yksi merkittävä palvelun heikennys niin paimiolaisille kuin sauvolaisille. Valtionhallinnon työvoimapalvelut siirtyvät kauemmaksi netin ja puhelimen päähän.
Harmillista ja tyhmää, kun käytännön tasolla täällä Paimiossa yhteistyö Te-toimiston tuttujen tekijöiden ja kaupungin väen välillä on ollut jouhevaa ja joustavaa. Yhdessä on saatu apua työttömille työnhakijoille ja esimerkiksi paikkaansa hakeville nuorille. Kyllähän kaupungin työtoiminta jatkuu ja yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa jatkossakin tehdään, mutta näin käy näpsäkästi töiden ja vastuiden siirto valtionhallinnosta enenevässä määrin kuntaan. Tässä valossa näyttää silmiinpistävältä sekin, että vain pari viikkoa sitten ilmoitettiin miten Mikkeliin perustetaan maan kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen hallinnon keskuspaikka. Se kuulemma tehostaa hallintoa ja henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti verkostomaisesti ely-keskuksissa ja te-toimistoissa eri puolilla Suomea. Mikkelissä toimii keskuksen johtoryhmä. Aivan spontaanisti tulee mieleen, että ” ei tullut takkia, tuli liivit”.
Työttömyys on kipeästi liki ihmistä ja yksittäisen ihmisen työllistämisasiat ovat sellaisia, joita kaiken järjen mukaan parhaiten ratkotaan lähellä, joskus aivan vieressä.
Työttömyyden hoitoa on työnnetty kuntien kontolle jo muutaman vuoden ajan, eikä loppua näy. Kunnat joutuvat jo nykyään korvaamaan Kelalle puolet työttömän kuntalaisen työmarkkinatuesta, jos ne eivät pysty työllistämään tai jotenkin keplottelemaan työtöntä 500 työttömyyspäivän jälkeen pois tilastoista. Eduskuntaan on tulossa lakiesitys, joka lisää entisestään tätä vastuuta. Lakiluonnoksen mukaan kunta maksaa puolet jo 300 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta, ja jos työttömyys on kestänyt yli 1000 päivää, kunta maksaa jopa 70 prosenttia työttömyysturvasta. Muutosta kaavaillaan jo ensi vuodelle.
Maanantaina julkistetussa Paimion kaupungin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa tämä on pitänyt jo ottaa huomioon, eli talousarvioesityksessä kaupunki varautuu palkkaamaan työllisyyden hoitoon lisätekijän. Te-toimisto siis vie palvelut kauemmaksi, ja kunta joutuu palkkaamaan ainakin yhden korvaajan. Onko tämä sitä hölmöläisten takin tekoa? Kuntalaisen ja kansalaisen vinkkelistä kyllä.
Keskiviikkona tutustuin Helsingin Sanomien nettisivuilla olevaan Kelan ja Tilastokeskuksen selvitykseen, joka kertoo paljonko kunnat nyt maksavat näitä työllisyyden ”sakkoja” Kelalle. Kaarinan osalta maksu oli vajaat 300 000 euroa, Paimion vajaat 80 000 euroa ja Sauvon maksut olivat hitusen vaille 50 000 euroa. Tämä on ihan konkreettinen laskelma siitä, mitä pitkäaikaistyötön maksaa kotikunnalleen. Summan takaa selviää, että Kaarinassa ja Paimiossa maksu on parisataa euroa per työtön, ja Paimiossa työttömien luku oli 394 ja Kaarinassa 1431. Sauvon maksettava summa per työtön oli enemmän kuin tuplat tuosta eli 432 euroa 114 pitkäaikaistyöttömälle.
Mikä tässä paisuu? Kuka voittaa?
