Seurakuntalaiset äänestivät seutukunnalla tuntuvat vaihdokset kirkkovaltuustoihin. Osin odotetustikin, sillä suuri osa vanhoista valtuutetuista luopui, mutta oli tuloksissa myös yllätyksiä. Paimiossa eniten ääni keräsi 9. kaudelleen lähtevä Arimo Lähdeniitty, mutta kolmanneksi eniten ääniä keräsi parikymppinen Karri Lehtiranta, kevään ylioppilas, joka on parhaillaan armeijan harmaissa.
Paimion 23 valtuutetusta yli puolet eli 14 on uusia. Sauvossa 15 valitusta kahdeksan on uusia kasvoja. Piikkiön tulosten yhteydessä paljastui, että Harri Lukander keräsi koko seurakuntayhtymän alueella kovimman henkilökohtaisen äänimäärän. Myös Piikkiön 12 valitusta 7 on uusia.
Seurakuntavaalien äänestysinto on aina jäänyt tuntuvasti matalammaksi kuin vaikkapa kuntavaalien. Sauvo oli tässä kohden positiivinen yllätys, sillä siellä äänestysaktiivisuus oli poikkeuksellisen korkea, ja tuplat valtakunnan lukuihin nähden. Liekö tässä taas yksi uskollisen sauvolaisuuden ilmentymä, sillä siellä niin monessa kohden näkyy ylpeys omasta kunnasta ja ilmeisesti myös seurakunnasta.
Haasteita on edessä. Kun rahasta tekee tiukkaa, verokin närästää.
Mutta haasteita on edessä. Näiden vaalien alla eroa kirkosta- kampanja lykki ”mainospostia” toimitukseenkin päivittäin, joskus tiiviimmässäkin tahdissa. Erityisesti nuoremman polven keskuudessa yhä useampi kyseenalaistaa kirkkoon kuulumisen perusteita. Kuuleman mukaan monessa perheessä vanhempi polvi arveli lähteä äänestämään, mutta nuoremmat jättivät välistä. Totta sekin, että kirkon ja seurakunnan toiminnan tietty jäykkyys ja vanhakantaisuus ei kiinnostaa ajassa ja hetkessä eläviä nuoria. Ja kun rahasta tekee tiukkaa yhä useammassa perheessä, verokin närästää.
Kopioikaa jo!
Piikkiön kirjastossa oli mainiota kihinää viime perjantaina, kun siellä starttasi yökirjasto. Kymmenen tyttöä ja kaksi kirjaston tätiä viettivät ”peikkomaisen” illan, oli erilaista ohjelmaa kirjojen äärellä ja tietenkin evästä ja naposteltavaa ja sanalla sanoen kivaa.
Kopioikaa jo tämä Paimioon ja Sauvoonkin. Kirjat lisäävät väriä kieleen ja mieleen.
Ja onnittelut myös kirjaston tädeille heittäytymisestä! Tuskin siitä mitään erityisen ihmeellisiä iltalisiä ja yökorvauksia maksellaan, mutta onpahan virkistävän erilainen näkökulma omaan työhön ja luultavasti siksi palkitsevaa. Miten sitä sanotaankaan: sitä saa mitä tilaa!
