Korvatunturilla oli taas alkanut uusi työntäyteinen päivä. Valmista tuli ja tulosta syntyi: lahjavarastossa pakettipinot hipoivat paikoitellen jo kattoa.
Vaan eipä laiskotellut Jippokaan. Hän oli puoleen päivään mennessä ehtinyt suorittaa kierroksen Pakkaamossa…
– Missä kaikki teippirullat ovat?¤!#?
– Riippuvat katossa.
– Katossa…!? Miten niin katossa?!!?
…ja Paakarituvassa.
– Pippuria! Kuka onneton on mennyt laittamaan torttutaikinaan pippuria?!
Pakkaamon ja paakarituvan jälkeen Jippo suunnisti lahjaverstaalle. Siellä sähköleluosastolla Vilkku ja Välkky latasivat juuri ohjelmistoja sekä uusiin kupla-autoihin että itsehyppiviin kirppupeleihin. Nukkeosastolla puolestaan viimeiset Heinäkeijuset olivat saaneet hiuksiinsa raikkaanvihreän värinsä, ja nyt nukkemestari valmisteli muotteja Söpövauveleita varten.
Jipon harjaantunut pilailukatse huomasi jekkutilaisuudet oitis. Hän puuhaili hetken nukkemuottien äärellä ja touhusi tuokion sähkölelujen latauspisteellä. Sitten vilkaistuaan pikaisesti ympärilleen hän puikahti tiehensä.
Mutta kovin kauas Jippo ei ehtinyt, kun osastoilla alkoi tapahtua.
– Ei! Eieiei!!! nukkemestari huusi. – Ei voi olla totta! Katsokaa nyt! Katsokaa näitä Söpövauveleita!
– Ooho! sähköleluosaston Vilkku huudahti. – Nehän ovat…
– …vihreitä! Välkky ihmetteli. – Ihan kuin nuo…
– …Heinäkeijusten hiukset! Vilkku huomasi. – Kuule et kai sinä ole sekoittanut…?
– En taatusti ole! nukkemestari jyrähti. – Minä en sekoittele! En värejä enkä mitään muutakaan!
Samassa sähköleluosastolta alkoi kuulua hirvittävää rytinää. Ja kun Vilkku ja Välkky ehtivät paikalle osastolla oli täysi kaaos: kupla-autot pomppivat ympäriinsä kuin kirppulauma; kirppupelin nappulat puolestaan kaasuttelivat pitkin pöytää kuin ralliautot.
– Sinä senkin neropatti! Välkky huusi. – Sinä olet sekoittanut johdot!
– Enkä ole! Vilkku huusi takaisin. – Sinähän se ne töpselit kiinnitit!
Silloin lahjakärryn takana piilotteleva Jippo ei enää kyennyt pidättelemään nauruaan.
– Haahahhahhahhah! Huu-uhhuhhuh! hän hirnui. – T-tandemtemppu! S-se oli tandemtemppu! Huomasitteko te? Kaksi peräkkäin! Ensin yksi, sitten toinen! Huuhuhhuhhhuh! Huippusuoritus! Sata pistetä ja marakattimerkki!
Jippoa tuo sadan pisteen kepponen huvitti vielä pitkään, mutta työpöytänsä takana tapahtumia seuranneen Ylimmäisen päätontun otsalle oli ilmestynyt pitkä ja syvä ryppy.
Joulusadun kirjoitti Martiina Anttalainen
Seuraava, viimeinen osa julkaistaan 19.12. 2014! – Ole tarkkana!
