Tässä lehdessä on kooste kovin erilaisia juttuja. On hankkeita ja tehokkuuden ja talouden määrittämiä muutoksia. Toimintaa, urheilua, taidetta, työtä ja historiaa. Kaikkiin aiheisiin liittyen toimittajat ovat esittäneet liudan kysymyksiä; mitä, miksi, miten, koska, kuka.
Nykyaika edellyttää ihmisiltä yhä enemmän valppautta. Pitää olla hereillä sen suhteen, mitä ympärillä tapahtuu, ja hoksata jos johonkin pitää tarttua. Äkkituntumalta moni ”ei kuulu mulle -asia” kuuluu sittenkin.
Eräs paimiolainen ihmetteli toimittajalle, mitä ja miten hänen asuinkulmillaan touhuavat eri yritykset ja kotikaupunki. On ilmeistä, että kun kotinurkissa hyörii monenlaista tekijää, harva asukas pysyy kärryillä siitä mitä on tekeillä. Piikkiön Harvaluodossa taas etenee mittava ja ihmisiä koskettava vesihuoltohanke. Siihen liittyy paljon tiedotettavia asioita, joista asukkaiden on hyvä olla selvillä. Tässä kohden jutun aihe tuli suoraan osuuskunnan toimijoilta itseltään.
Toimitukselle kysyminen on työtä. Antakaa siis aiheita, kun sellaiseen törmäätte.
Aiheita riittää, ja aina on heitä, jotka kaipaavat lisää tietoa ja miettivät, mitä tämä minulle tarkoittaa. Mitä minun pitäisi tietää? Mitä pitäisi kysyä? Mitä maksaa? Voiko näin tehdä?
Kysyminen ja kummastelu on vain valitettavasti leimattu hankalaksi, vaikka niin ei pitäisi olla. Moni jättää jopa kyselemättä, koska kyseleminen ja ihmetteleminen nähdään helposti vastustuksena. Ja sehän vaikeuttaa vastaamista.
Satavuotiaan Toivo Nikanderin elämänasenteessa on jotain sellaista, mistä voimme kaikki oppia. Peruspositiivisuus, oppimisen halu ja ongelmat hoidetaan -asenne.
