Asumisen viihtyvyyden taustatekijät nousevat esiin jos jokin näistä tekijöistä ei ole kohdillaan. Yllättävän usein päätekijä on naapuri. Asujamiston naapurisopua koetellaan toimitukseen tulleiden viestien ja naseva-palstan perusteella tavantakaa.
Naapurin tekemisistä ja tekemättä jättämisistä riittää päänvaivaa. Nouseeko naapuri ylös liian myöhään tai aikaisin, milloin sytyttää tai sammuttaa valot ja viihdelaitteet? Tomuttaako matot väärinpäin ja väärässä paikassa, tai räksyttääkö naapurin koira yksin ollessaan? Koirankakat ja kissanpissat kiusaavat lukuisia ihmisiä, ja iso kysymys toki on, jos jonkun vapaana pidettävä koira käy ohikulkijaan kiinni. Talvella lumia työnnetään naapurin puolelle, tai kesällä nurmikot leikataan keskellä pyhäpäivää. Naapurien kamalien kodinkoneiden listaan voi helposti luetella kaikki kodin viihdelaitteet sekä ainakin imurin, ruohonleikkurin ja lehtipuhaltimen. Toki myös pyykinpesukoneen, jos se käy esimerkiksi kerrostaloasunnossa väärään vuorokaudenaikaan.
Oma lukunsa ovat tietenkin he, jotka keräävät rojua näkyvästi ympärilleen. Niiden pihojen lukumäärä on Peimarin alueellakin aikamoinen, ja kieltämättä kuntien ympäristötoimelle on haasteellista lähteä näitä uhkasakoilla kovistelemaan. Syyt kun ovat moninaisia ja jonkun roska on toisen aarre.
Naapurisopu on koetuksella yllättävänkin herkästi ja yllättävän pienten ongelmien takia. Usein viisasta olisi ottaa asia puheeksi, mutta se näyttää olevan suomalaiselle perusluonteelle vaikeaa.
Asun omakotitalossa – onneksi. Pyykinpesukone on tehnyt kuuluvasti kuolemaa jo jokusen viikon. Siitä saisi toisenkin tekstin, että ”eihän sitä nyt uutta hankita ennenkuin vanha sanoo sopimuksen lopullisesti irti.
Ensin kainostellaan, sitten odotellaan toisen omaa oivallusta ja lopuksi menetetään hermot. Naapurin yksityisyyden kunnioitus venyy kunnes paukahtaa. Usein tilanne päättyy repivään yhteenottoon. Sen jälkeen harvemmin asiat näyttävät yhtään paremmilta.
Kun ihmiset miettivät ja valitsevat asuinpaikkaa, ratkaisevia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan turvallisuus, rauhallisuus ja peruspalvelujen läheisyys. Tottakai moni katselee aluetta myös sillä silmällä, onko ympäristö siistiä ja näkyykö mukavantuntuisia ihmisiä. Sellaisiakin asuinalueita on, joissa yhteisöllisyys kukkii ja kaikki pärjäävät kaikkien kanssa – tai ainakin melkein.
Kanssakäymisen perusteella harvemmin kuitenkaan sitä asuinpaikkaa silti valitaan tai vaihdetaan. Useimmiten päätekijä asumisratkaisuissa on oma terveyden tila tai työpaikan sijainti sekä yksinkertaisesti se, millainen asunto on, ja miten se itselle ja perheelle sopii. Niinhän toki kuuluukin olla.
Eli outo yhtälö sinänsä. Asumisen viihtyvyys taitaa sittenkin olla eniten kiinni siitäkin, miten itse toimii.
