Fortum ja TYKS ovat jättäneet Paimion, hyttitehdas on hiljentynyt, samoin Paimion AKK. Muutamia konkurssejakin on tullut. Vuosikymmenestä toiseen on kuitenkin isona paimiolaisena työllistäjänä jatkanut Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri.
Eikä sen toiminnalle ole näköpiirissä loppua – päinvastoin. Erityishuoltopiiri on viime vuosina panostanut vahvasti Paimiossa sijaitsevaan Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskukseensa (KTO). Jo tehtyjen ja tulossa olevien rakennusinvestointien yhteenlasketut kustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa, joten ei liene edes teoriassa mahdollista, että erityishuoltopiiri ”tekisi Fortumit” ja hylkäisi Paimion.
Valtioneuvoston vuonna 2010 hyväksymä kehitysvammaisten asumisohjelma (Kehas) on kuitenkin muuttanut selkeästi toiminnan luonnetta myös Paimiossa.
Vuosille 2010–2015 laaditun asumisohjelma tavoitteiksi on linjattu laitospaikkojen vähentäminen nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti. Käytännön tasolla kyse on siitä, että tuotetaan lyhyellä aikavälillä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri teki vuonna 2010 päätöksen Auranlaakson asumisyksikön rakentamisesta ja Kuunarin asumisyksikön tilojen vuokrauksesta. Siitä alkoi kehitysvammaisten asumisohjelma Varsinais-Suomessa.
Valtakunnallisena päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Eräs keskeinen periaate on myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksisista. Vammaisella henkilöllä on oma tahto yhtä lailla kuin kenellä tahansa muullakin, ja sitä pitää kunnioittaa.
Näiden hyvien periaatteiden toteutuminen merkitsee – ja on jo merkinnyt – sitä, että KTO:n toiminnassa tapahtuu muutoksia. Jatkossa vammaiset asuvat pääsääntöisesti muualla kuin laitoksessa. Useimmiten kotikunnissaan eri puolilla Varsinais-Suomea. Enää ei siis koota isoa joukkoa laitokseen yhdelle paikkakunnalle, vaan toimitaan juuri päinvastoin.
Tällainen muutos merkitsee väkisinkin sitä, että aikaisempaa pienempi osa erityishuoltopiirin työntekijöistä työskentelee jatkossa Paimiossa. Esimerkiksi työtoiminta siirtyy lähiaikoina Kaarinan Ravattulaan. Siirrolle on olemassa järkevä peruste: monet KTO:n työssä käyvistä asiakkaista tulevat Turusta tai lähiseudulta.
Tulevaisuudessa KTO ei siis välttämättä ole Paimiossa enää yhtä merkittävä työllistäjä kuin nyt tai joskus aikaisemmin. Toiminnan hiipumisesta ei kuitenkaan ole syytä puhua, sillä onhan Naskarlassa meneillään voimakas rakentamis- ja kehittämisbuumi. Ajatusmallit ja toiminnot uudistuvat ja hyvä niin.
