Eduskuntavaaleihin on aikaa tasan puolitoista kuukautta. Vaalit pidetään toista kertaa huhtikuussa, kun ennen vuotta 2011 ne pidettiin maaliskuussa. Alunperin siirtoa perusteltiin lämpimämmillä säillä, joiden toivottiin parantavan äänestysprosenttia sekä helpottavan ehdokkaiden kampanjointia.
Tuntuu hassulta, että sää vaikuttaisi äänestysaktiivisuuteen. Jos on intoa äänestää, niin ei luulisi olevan merkitystä sillä, paistaako ulkona aurinko vai sataako räntää – äänestysmatkaan kun menee monella alle puoli tuntia – ja sekin mennään autolla.
Mutta ennen oli oikeasti toisin. Vielä 1950–60 -luvulla eduskuntavaalien ajankohta oli heinäkuussa. Tämä siksi, että maaseudun kulkuyhteydet olivat talvisin niin heikot, etteivät muuten kaikki olisi päässeet äänestyspaikoille ollenkaan. Nyt ei varmasti ole kenelläkään siitä kiinni, kun vielä lisäksi on mahdollisuus ennakkoäänestää, ja siten jopa päättää, millaisella säätilalla haluaa äänestysmatkansa hoitaa.
Saa nähdä, nouseeko äänestysprosentti samassa suhteessa kuin ilman lämpötila.
Hankalista äänestysmatkoista huolimatta äänestysinto oli ennen parempi kuin nykyisin, vaikka tuskin syynä olivatkaan heinäkuun helteet. 1960–1970-luvuilla äänestysprosentit olivat eduskuntavaaleissa aina 80 prosentin luokkaa, ja 1940–1950 -luvuillakin 75 prosentin tienoilla. Vasta 1990-luvulla äänestysinnossa pudottiin alle 75 prosenttiin, missä onkin pysytty viime eduskuntavaaleihin saakka.
Olipa syynä sitten äänestyspäivän siirto, tai jokin muu, niin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti kuitenkin nousi vuodesta 2007 pari prosenttiyksikköä, reiluun 70 prosenttiin.
Tänä vuonna eduskuntavaalit pidetään paitsi kuukautta aiemmin kuin ennen, myös kevät näyttää tulevan aikaisemmin kuin yleensä. Saa nähdä, nouseeko äänestysprosentti samassa suhteessa kuin ilman lämpötila. Niin tai näin, huono sää ei joka tapauksessa ole syy jättää äänestämistä väliin!
