Iäkkäälle henkilölle tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen on vanhuspalvelulain mukaan oltava laadukkaita ja niiden on turvattava hyvä hoito ja huolenpito. Määritellyistä vähimmäismitoituksista riippumatta palveluntuottaja on aina velvollinen huolehtimaan siitä, että hoitohenkilöstön lukumäärä on riittävä palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super kertoi vuosi sitten, että joka viidennessä vanhusten hoitopaikassa työskenteli hoitajia vähemmän kuin vanhuspalvelulaissa suositetaan. Todellisuus on siis jotain muuta kuin mitä lakiin on kirjoitettu ja juhlapuheissa luvataan.
Mutta jotain edistystäkin on tapahtunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti viime syksynä kolme vanhuspalvelulain seurantakyselyä. Niissä selvitettiin vanhuspalveluiden tilannetta reilu vuosi vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen. Kyselyjen tulokset kertovat, että ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt ja palvelujen järjestäjät olivat lyhyessä ajassa kehittäneet toimintaansa vanhuspalvelulain mukaisesti. Esimerkiksi henkilöstömitoitukset toteutuivat aiempaa paremmin.
Kaarinan kaupunki sai viime tammikuussa aluehallintovirastolta pyyhkeitä, kun henkilöstömäärät osoittautuivat riittämättömiksi Hovirinnan palvelukeskuksessa ja palvelutalo Värttinässä. Moitteita tuli, vaikka lukumääräisesti laskien henkilöstön mitoitus oli vain aavistuksen verran alhaisempi kuin toimiluvissa oli määritelty.
Aluehallintoviraston viesti oli selkeä: henkilöstön minimimäärä ei riitä, kun asiakkaiden toimintakykyä kuvaavat Rava-indeksit ovat korkeita.
Kaarinan perusturvalautakunta antoi äskettäin selvityksenä toimenpiteistä joihin Hovirinnassa ja Värttinässä on aluehallintoviraston patistelujen johdosta ryhdytty. Värttinän kohdalla asiat on saatu viraston edellyttämälle tasolle, mutta Hovirinnan palvelukeskuksessa ei henkilöstölisäystä ole toistaiseksi tapahtunut.
Aluehallintoviraston viesti on selkeä: henkilöstön minimimäärä ei riitä, kun asiakkaiden toimintakykyä kuvaavat Rava-indeksit ovat korkeita.
Lautakunta toteaa toimenpideselvityksessään, että Hovirinnan hoitohenkilökuntatarvetta arvioitaessa tulee huomioida se, että ”asukkailla on mahdollisuus osallistua samassa kiinteistössä toimivan avoimen päivätoiminnan eri toimintoihin viitenä päivänä viikossa”. Käytössä ei kuitenkaan ole asiakastilastoa, joka osoittaisi, mikä on kyseisen viriketoiminnan merkitys työvoimatarpeen kannalta.
Saattaa olla niinkin, että palvelukeskuksen dementikoista ynnä muista huonokuntoisista asukeista vain harva jaksaa säännöllisesti osallistua päivätoiminnan tilaisuuksiin. Ja silloin kun osallistuvat, kuluu henkilökunnan aikaa siihen, kun asukkaita saatellaan asunnoista pihan poikki palvelukeskukseen ja takaisin.
