Viikko sitten Kunnallislehdessä kerrottiin Paimion kaupungin säästöohjelmasta. Kaupunki yrittää kääntää 2,8 miljoonan euron alijäämänsä plussalle.
Pinnallisesti katsottuna kyse on yksinkertaisesta plus-miinus-laskusta. Jos palveluista leikataan esimerkiksi 50 000 euroa ja korkotuloja on tulossa 400 000 euroa, alijäämän oletetaan pienenevän täsmälleen tämän verran. Käytännössä kyse on monimutkaisemmasta ilmiöstä.
Paimio on monen muun kunnan lailla yhtiöittänyt palveluitaan. Yhtiöittämisellä on monia etuja, päätöksenteko esimerkiksi nopeutuu, ja laki vaatii yhtiöittämistä tietyissä tilanteissa. Toisaalta yhtiöittämisellä on ikäviä seurauksia kuntalaisen, toimittajan ja yksittäisen valtuutetun kannalta.
Valitettavan usein yhtiöittäminen tarkoittaa palvelujen piiloutumista rautaesiripun taakse. Suomen Kuntaliitto on ohjeistanut, että vaikka tytäryhteisöjä sitoo osakeyhtiö- eikä julkisuuslainsäädäntö, niiden viestintään pitäisi soveltaa samoja periaatteita kuin kunnan viestintään, mutta ainakaan Kunnallislehden levikkialueella tämä ei toteudu. Kuntien verkkosivuilla esitellään tytäryhteisöjä sattumanvaraisesti, ja yksinkertaiset yhteystiedotkin löytyvät vain puskaradion kautta. Tytäryhteisöjen päätöksenteko on ei-julkista, eikä media voi seurata, miten kunta tuottaa palveluitaan ja missä on ongelmia.
Kunnan tilinpäätöksestä pitäisi pystyä näkemään, miten kunnalla menee, mutta yhä useammassa kunnassa tilinpäätös on muodostunut torso-tilinpäätökseksi, jossa on mukana vain osa kunnan palveluista. Koko konsernin tilinpäätös on noussut merkittävälle sijalle.
Kuntakonserniin kuuluvat kunnan lisäksi ne yhtiöt ja organisaatiot, joissa kunnalla on osakepääomaa tai äänivaltaa. Esimerkiksi Paimio omistaa kaikki Paimion Vesihuolto Oy:n, Paimion Yrityskehitys Oy:n ja Paimion Lämpökeskus Oy:n osakkeet sekä 90% Mäntykankareen Vesi Oy:n ja 43% Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy:n osakkeista. Paimion konserniin lasketaan myös Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä (Paimiolla 74% äänivallasta), Peimarin koulutuskuntayhtymä (45% äänivallasta), Varsinais-Suomen Lastensuojelukuntayhtymä (9 %), Salon seudun koulutuskuntayhtymä (5%), Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä (3%), sairaanhoitopiiri (2%), Varsinais-Suomen liitto (2%), Lyyli Tuomolan säätiö ja Paimion Palvelukeskussäätiö.
Konsernin kohdalla yksinkertaiset plus- ja miinus-laskut eivät enää riitä. Esimerkiksi Paimio saa vesiyhtiöltään korkotuloja 400 000 euroa vuodessa – mutta konsernitasolla kaupunki vain maksaa itse niitä itselleen. Paimion kaupungilla on alijäämää 2,8 miljoonaa euroa, koko konsernilla 1,8 miljoonaa euroa. Mihin katosi yksi miljoona? Miksi sen verran pitäisi silti säästää?
Muiden kuin kirjanpidon ammattilaisten on vaikea pysyä kärryillä siitä, miten kunnalla todellisuudessa menee. Kuntalaisilla ei ole motivaatiota hyväksyä säästöjä ja palvelujen leikkauksia, kun eurot tuntuvat uppoavan vain yhtiöiden hämäriin syvyyksiin.
Tytäryhteisöihin voidaan myös piilottaa velkoja, ja niiden avulla pystyy helposti tuottamaan ylihintaisia palveluita. Verovaroin ylläpidettyjen yhtiöiden tulisikin olla nykyistä huomattavasti läpinäkyvämpiä toiminnassaan.
